Hieman yli sata yli 70-vuotiasta suomalaista tekee joka vuosi itsemurhan. Yli 80 prosentilla itsemurhan tehneistä oli yhteyksiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kahden viimeisen elinvuotensa aikana.
Itsemurhariskiä ei välttämättä havaittu näiden vanhojen ihmisten asioidessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
– Jatkohoito pitäisi suunnitella ja järjestää huolellisesti, sillä sairaalasta kotiuttaminen on kriittinen vaihe hoidon jatkuvuudelle.
Fyysiset sairaudet ja heikentynyt toimintakyky ovat vanhoilla ihmisillä itsemurhan riskitekijöitä, usein epäsuorasti masennuksen kautta.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä ei ole vain pyrkiä estämään itsemurhia, vaan helpottaa kärsimystä, joka johtaa itsemurha-ajatuksiin. Vanhojen ihmisten masennusta pitäisi hoitaa hyvin, ja kroonisesti sairaille pitäisi olla tarjolla tukea.
Tutkijat käyttivät rekisteriaineistoa, joka sisälsi 316 639 vuosina 1998–2008 yli 70-vuotiaana kuollutta henkilöä. Heistä 0,4 prosenttia oli tehnyt itsemurhan. Tutkijat vertasivat heidän sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöään kahtena viimeisenä elinvuotena luonnollisesti kuolleiden palvelujen käyttöön vastaavana aikana.
Kun sairastavuus vakioitiin ryhmien välillä, tutkijat havaitsivat, että luonnollisesti kuolleet olivat sairaala- ja pitkäaikaishoidossa kahtena viimeisenä elinvuotena enemmän kuin itsemurhan tehneet. Sairailla palvelujen ulkopuolella olevilla on kohonnut itsemurhariski.
Tutkimus on osa Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet haasteet (COCTEL) -hanketta. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tulokset julkaistiin European Journal of Ageing -lehdessä.
