Mielenterveyden ongelmat työllistävät kouluterveydenhoitajia – koulujen välillä liian suuria eroja avun saatavuudessa

Peruskoulun oppilaiden saama tuki kouluterveydenhuollosta vaihtelee kouluittain.

Kuvateksti
Kouluterveydenhoitajien työajasta kuluu neljännes oppilaiden mielenterveyden ongelmien hoitoon. Kuva: iStock

Kouluterveydenhuollon palvelut sekä työn sisällöt ja toimintatavat eroavat merkittävästi koulujen ja työntekijöiden välillä.

Sama koskee kuraattori- ja psykologipalveluita.

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen tekemästä kyselystä, joka koski opiskeluhuoltopalveluja lukuvuonna 2019 – 2020.

Erot vaikuttavat vääjäämättä perusopetuksen oppilaiden palveluihin, niiden saatavuuteen ja sisältöön.

”Kouluissa tarjottavilla palveluilla voidaan tukea ja edistää yhdenvertaisuutta ja siten tasoittaa esimerkiksi perheiden sosioekonomisesta asemasta johtuvia hyvinvointieroja”, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.

”Nyt tätä mahdollisuutta ei kyetä kaikissa kouluissa hyödyntämään täysimääräisesti ja oppilaiden saama apu voi olla hyvin erilaista riippuen koulusta ja työntekijästä.”

Yksittäisen ammattilaisen vastuulla olevien oppilaiden määrät vaihtelevat suuresti. Kokoaikaisella terveydenhoitajalla oli vastuullaan keskimäärin 515 oppilasta. Kuraattorilla oli keskimäärin vastuullaaan  837 oppilasta ja psykologilla 1030 oppilasta.

Oppilaiden mielenterveysongelmat ja niihin liittyvä yhteistyö vei merkittävän osan kaikkien ammattilaisten työajasta.  

Psykologien ja kuraattoreiden työajasta mielenterveysongelmien hoitamiseen meni noin puolet, terveydenhoitajien neljännes ja lääkäreiden työajasta noin viidennes.

Kaikki ammattilaiset käyttivät eniten työaikaa yksittäisen oppilaan kohtaamiseen. 

Kaiken kaikkiaan ammattilaisten kokemukset mahdollisuuksistaan auttaa oppilaita vaihtelivat. Parhaimmat mahdollisuudet auttaa koettiin olevan uneen ja nukkumiseen liittyvissä pulmissa.

Yksinäisyyteen ja perhetilanteeseen liittyviä huolet koettiin haastavammiksi lievittää, mutta erityisesti kuraattorit kokivat auttamismahdollisuutensa hyviksi tai kohtalaisiksi.

Kyselyyn vastasi 845 perusopetuksen opiskeluhuoltopalveluissa toimivaa ammattilaista. Vastausprosentti oli 30.

Marke Hietanen-Peltola ym.: Voimavarana yhteistyö - Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta OPA 2020 perusopetus. THL.