Hoitajamitoitus, hoitoisuuden määrittely ja työnjako ovat keinoja, joilla hallitus yrittää parantaa vanhusten hoitoa.
Vanhuspalvelulakiin lisätään hoitajamitoituksen ohella myös hoitoisuuden arviointi. Myös henkilökunnan työnjaosta tukipalveluissa tulee määräyksiä.
– 0,7 hoitajamitoituksesta tulee minimi. Hoitoisuus lopulta ratkaisee, kuinka paljon henkilöstöä tarvitaan. Tukipalveluiden osuus arvioidaan erikseen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi.
Kiuru ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen tapasivat lehdistöä keskiviikkoaamuna.
Tehy on vaatinut hoitajamitoituksen lisäksi hoitoisuuden määrittelyä ja tukipalveluhenkilöstöä vanhusten hoitoon.
Vanhuspalvelulakia on tarkoitus päivittää kahdessa vaiheessa. Ensi keväänä käsitellään hoitajamitoituksen ja sen laskennan periaatteet. Jälkimmäisessä vaiheessa lakia päivitetään laajemmin.
Vanhuspalvelulain päivittämistä pohtii edellisen hallituksen asettama työryhmä. Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman on työryhmän henkilöstöasioita käsittelevän jaoston jäsen.
Hallitus käynnistää myös kotihoidon kehittämishankkeen. Hankkeella on tarkoitus ehkäistä lisääntyvää hoitajapulaa. Sen pelätään syntyvän kotihoitoon, kun ympärivuorokautinen hoiva tarvitsee lisää hoitajia.
Kiurun mukaan vanhusten hoito tarvitsee 4000 lähihoitajaa lisää.
– Koulutusmäärien nosto ei yksin riitä, vaan työoloja ja työnjakoa pitää parantaa niin, että lähihoitajia saadaan houkuteltua takaisin hoitoalalle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus käynnistyy jälleen. Hallitus on päättänyt perustaa 18 maakuntaa, jotka vastaavat alueensa sote-palveluista, ensihoidosta ja pelastustoimesta.
– Olemme ottaneet opiksi edellisten hallitusten yrityksistä. Nyt uudistetaan vain sotea, eikä kytketä siihen mitään muuta.
Maakuntien rahoitusta käsitellään parlamentaarisessa valmistelussa.
– Maakunnille saattaisi tulla verotusoikeus. Monikanavaisesta rahoituksesta on joka tapauksessa tarkoitus päästä eroon.
Hallitus käynnistää samaan aikaan sote-palveluiden sisällön uudistuksen, jossa tuotettuja malleja voidaan käyttää uudessa rakenteessa.
Sisällön uudistuksella pyritään luomaan sote-keskuksia, joissa on seitsemän vuorokauden hoitotakuu, sosiaalipalveluja sekä erikoissairaanhoidon palveluja.
Kunnat voivat hakea valtionapuja jo tänä vuonna. Alueelliset kehittämishankkeet on tarkoitus saada käyntiin ensi vuoden aikana, jolloin myös hoitotakuu astuisi voimaan. Uudet toimintamallit otettaisiin käyttöön uudessa sote-rakenteessa.
Terveyskeskukset tarvitsevat Kiurun mukaan 1000 uutta lääkäriä.
Lääkäreitä aiotaan houkutella yksityissektorilta ja työterveyshuollosta muun mualla kehittämällä työnjakoa ja moniammatillisuutta, lisäämällä terveyskeskuksiin erikoissairaanhoidon palveluja ja tarjoamalla mahdollisuuksia tutkimukseen ja kehittämiseen.
