Myyräkuumeen aalto alkamassa

Puumala-viruksen tartunnoissa mahdollisesti huippuvuosi.

Kuvateksti
Tartunta saadaan punaruskeasta metsämyyrästä ja sen virtsan saastuttamasta maaperästä hengittämällä pölyä. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen.

Myyräkuumetapauksia näyttäisi tulevan tänä vuonna enemmän kuin kahtena aikaisempana vuotena, arvioi erikoistutkija Jussi Sane THL:stä.

Puumala-viruksen aiheuttamissa myyräkuumetartunnoissa havaitaan tavallisesti selvä piikki syksyn alussa. Tuolloin kesälomalla tartunnan saaneet sairastuvat. Taudin aalto alkaa yleensä loppukesällä ja jatkuu syksyyn.

Halkovaja on tyypillinen paikka, jossa myyräkuume tarttuu jyrisijän jätöksistä ilmateitse esimerkiksi siivouksen yhteydessä. Myyräkuumeen itämisaika on 14—21 vuorokautta. Tauti alkaa äkillisellä korkealla kuumeella ilman hengitystieoireita. Seuraavina päivinä iskevät päänsärkyä, pahoinvointia ja toisinaan oksentelua. Myös selkä- ja vatsakivut ovat tavallisia oireita. Kuume kestää neljästä seitsemään päivää.

Noin 13 prosenttia aikuisista on saanut infektion elämänsä aikana.

Diagnoosi tehdään kliinisten oireiden ja laboratoriotutkimusten perusteella. Puumala-virus voidaan varmistaa taudinaiheuttajaksi akuuttivaiheen näytteestä todettavien viruksen vasta-aineiden perusteella.

Suomessa todetaan vuosittain 1 000—2 500 myyräkuumetta. Epidemiavuosia on kolmen tai neljän vuoden välein ja ne sattuvat vuosiin, jolloin metsämyyriä on runsaasti. Sairastuneista kaksi kolmesta on miehiä. Yli puolet tautitapauksista on 30—50-vuotiaita. Lapsilla myyräkuume on harvinainen.

Viimeksi vuonna 2011 tehdyn aikuisväestöön kohdistuvan tutkimuksen perusteella noin 13 prosenttia on saanut infektion elämänsä aikana. Suurin osa tartunnoista on oireettomia.

 

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
31.3.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
9.4.2021