Tehyn eettinen toimikunta herättelee miettimään, miten pitää toimia, jos paperiton tarvitsee hoitoa sinun työpaikallasi. Kuva Mikko Lehtimäki.

Paperiton tarvitsee terveydenhuoltoa

Ammattietiikka ei erottele, ketä voi ja pitää hoitaa. Paperitonta ei saa jättää ilman hoitoa, sanoo Tehyn eettinen toimikunta.

Lainsäädännön mukaan paperittomat ovat oikeutettuja julkisella puolella vain niin sanottuun kiireelliseen hoitoon. Silloinkin paperiton joutuu maksamaan itse hoitonsa kustannukset. Monet kunnat ovat silti päättäneet antaa hoitoa myös heille.

Tehyn eettinen toimikunta pohtii uudessa julkaisussaan paperittomien oikeuksia hoitoon monesta eri näkökulmasta. Paperittomalla tarkoitetaan ihmistä, joka oleskelee Suomessa ilman laillista oikeutta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Usein hoitamatta jättämistä perustellaan sillä, että paperiton on maassa luvatta ja syyllistyy näin rikokseen.

– Terveydenhuollon epääminen ei ole moraalisesti hyväksyttävä rangaistus mistään rikoksesta eikä sitä tunneta Suomen tai minkään sivistysvaltion rikosoikeudessa, toimikunta kirjoittaa.

Lisäksi hoidon puolesta puhuu muun muassa YK:n ihmisoikeussopimus, johon Suomi on sitoutunut.

Tehyn eettinen toimikunta herättelee tuoreessa julkaisussaan pohtimaan arjen etiikkaa. Julkaisussa käsitellään paperittomien hoidon lisäksi muun muassa mielenterveyspotilaiden rajoittamista, eettisesti kestävää vanhustenhoitoa ja erilaisuutta työpaikalla. Julkaisua voi käyttää apuna eettiseen keskusteluun kouluissa ja työpaikoilla.

Toimikunta on toiminut vuodesta 2005 ja sen puheenjohtaja on dosentti Mari Kangasniemi Itä-Suomen yliopistosta.

Mainos
Mainos

Uutisia