Rehevöityminen vie ahvenista omegakolmoset

Kirkasvetisten, niukkaravinteisten järvien kookkaissa ahvenissa on 1,5–1,9 kertaa enemmän ihmisen terveydelle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja kuin ruskeavetisten tai rehevien järvien ahvenissa.

Suomalainen tutkijaryhmä havaitsi, että rehevöityminen ja tummuminen muuttavat leväyhteisön rakennetta ja vähentävät kalojen omega-3-rasvahappojen tuotantoa.

Kalat sisältävät runsaasti monityydyttymättömiä, ihmisen terveydelle välttämättömiä rasvahappoja. Tärkeimpiä ovat omega-3-rasvahapot EPA ja DHA. Kalat eivät kuitenkaan pysty itse valmistamaan näitä rasvahappoja, vaan ne ovat levien tuottamia ja siirtyvät ravintoverkossa eläinplanktonin kautta kaloihin.

Rasvahappoja parhaiten tuottavia leviä esiintyy niukkaravinteisissä ja kirkasvetisissä järvissä. Rehevöityminen ja valuma-alueelta huuhtoutuva vesiä tummentava humusaines muuttavat leväyhteisöä rasvahappotuotannolle epäedullisemmaksi.

Rehevöitymisestä hyötyvät erityisesti sinilevät ja viherlevät, joiden omega-3-rasvahappojenpitoisuus on erittäin pieni.

Rehevöityminen on edelleen ongelma monissa Suomen vesistöissä. Vesien tummumista on viime vuosikymmenten aikana havaittu koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

Tutkimus on julkaistu Environment International -julkaisusarjassa.