Rehevöityminen vie ahvenista omegakolmoset

Järvien rehevöityminen vähentää terveydelle välttämättömien rasvahappojen määrää kaloissa.

Kuvateksti
Rehevöitymisellä tarkoitetaan typen ja fosforin kertymistä vesistöön. Rehevöityminen vaivaa etenkin matalia, taajama- ja viljelyaluilla sijaitsevia järviä. Kuva Pia Hietamies

Kirkasvetisten, niukkaravinteisten järvien kookkaissa ahvenissa on 1,5–1,9 kertaa enemmän ihmisen terveydelle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja kuin ruskeavetisten tai rehevien järvien ahvenissa.

Suomalainen tutkijaryhmä havaitsi, että rehevöityminen ja tummuminen muuttavat leväyhteisön rakennetta ja vähentävät kalojen omega-3-rasvahappojen tuotantoa.

Kalat sisältävät runsaasti monityydyttymättömiä, ihmisen terveydelle välttämättömiä rasvahappoja. Tärkeimpiä ovat omega-3-rasvahapot EPA ja DHA. Kalat eivät kuitenkaan pysty itse valmistamaan näitä rasvahappoja, vaan ne ovat levien tuottamia ja siirtyvät ravintoverkossa eläinplanktonin kautta kaloihin.

Mainos alkaa
Tehy-lehden uutiskirjearvontamainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Tehy-lehden uutiskirjearvontamainos.
Mainos päättyy

Rasvahappoja parhaiten tuottavia leviä esiintyy niukkaravinteisissä ja kirkasvetisissä järvissä. Rehevöityminen ja valuma-alueelta huuhtoutuva vesiä tummentava humusaines muuttavat leväyhteisöä rasvahappotuotannolle epäedullisemmaksi.

Rehevöitymisestä hyötyvät erityisesti sinilevät ja viherlevät, joiden omega-3-rasvahappojenpitoisuus on erittäin pieni.

Rehevöityminen on edelleen ongelma monissa Suomen vesistöissä. Vesien tummumista on viime vuosikymmenten aikana havaittu koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

Tutkimus on julkaistu Environment International -julkaisusarjassa.