Suomalaisten terveys on kokonaisuutena viime vuosikymmeninä parantunut, mutta tuloryhmien välinen terveyden kuilu on edelleen suuri.
Köyhien ja rikkaiden välinen terveysero on jopa kasvanut entistään.
– Elinajanodotteen erot ovat hieman kaventuneet viime vuosina, mutta koetun terveyden erot ovat kasvaneet sitten viime laman 2008, toteaa THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
Tulokset käyvät ilmi THL:n uudesta katsauksesta, johon on koottu tutkimustuloksia terveyden tuloryhmittäisistä eroista ja näiden erojen kehityksestä. Julkaisu on osa Suomen sosiaalinen tila -sarjaa.
Suurimmat tuloryhmien väliset terveyserot näkyvät ikävuosien 25 ja 80 välillä tapahtuneiden kuolemien vuoksi menetettyjen elinvuosien määrässä. Köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Pienimmät terveyserot ovat taas itse raportoiduissa kansantaudeissa, joita sairastetaan kaikissa tuloryhmissä.
Tuloryhmien väliset terveyserot eivät johdu vain koulutuksesta ja ammattiasemasta, vaan osa juontaa juurensa elämän alkuvaiheisiin ja lapsuuden sekä nuoruuden perhetilanteeseen. Tämän lisäksi terveyspalvelujärjestelmä on rakenteeltaan eriarvoistava, sillä hyvätuloiset käyttävät tarpeisiinsa nähden enemmän palveluja kuin pienituloiset.
Alkoholiin liittyvät kuolemat selittävät merkittävän osan tuloryhmien kuolleisuuseroista. Tuloryhmät eivät niinkään eroa käytetyn alkoholin määrässä vaan kyse on enemmän erilaisista juomatavoista, joista aiheutuu eri tavalla haittoja niin käyttäjille kuin heidän läheisilleen.
Karvosen mukaan terveyserojen kaventaminen edellyttää muutoksia palvelujärjestelmään, ihmisten elintapoihin sekä rakenteellisen tasoon, kuten köyhyyteen, epätasa-arvoon ja syrjintään, koulutukseen, työoloihin ja asumiseen.
– Erilaiset tukitoimet tulisi kohdentaa erityisesti heikommassa asemassa oleville.
