Sairauslomalta paluu töihin parantunut lainmuutoksen jälkeen

Työhön paluu aikaistui eniten niillä, joiden sairauspoissaolo johtui syövästä tai mielenterveyden häiriöistä.

Kuvateksti
Syöpäsairauksien kehittyneet hoidot ovat voineet osaltaan vaikuttaa nopeutuneeseen työhön paluuseen. Kuva: iStock

Työhön paluu ja työhön osallistuminen ovat parantuneet sen jälkeen, kun asiaan vaikuttavaa lakia muutettiin vuonna 2012. Sääntö velvoittaa työnantajaa ilmoittamaan työterveyshuollolle, kun työntekijä on ollut sairauslomalla 30 päivää.

Kun verrattiin aikaa ennen ja jälkeen vuonna 2012 voimaan tullutta säännöstä, vakiintunut työhön paluu lisääntyi neljä prosenttia ja työhön osallistuminen viisi prosenttia yli 30 päivän sairauspoissaolon jälkeen.

Muutokset työhön paluussa olivat selvempiä naisilla kuin miehillä. Työhön osallistuminen parani eniten julkisen sektorin työntekijöillä sekä alueilla, joilla työttömyysaste oli alhainen. Työhön paluu aikaistui eniten niillä, joiden sairauspoissaolo johtui syövästä tai mielenterveyden häiriöistä.

– Hyväennusteiseen syöpään sairastumisen jälkeen halutaan ehkä aikaisempaa aiemmin palata työhön. Myös mielenterveyden häiriöissä on viime aikoina suositeltu lisääntyvästi varhaista työhön paluuta, ja työpaikoilla osataan mahdollisesti paremmin tehdä tarvittavia työjärjestelyjä, sanoo tutkimuksen johtaja, tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura.

30 päivän säännön vaikuttavuutta on epäilty, sillä se velvoittaa työnantajaa ainoastaan ilmoittamaan työterveyshuoltoon pitkittyneestä poissaolosta. Tekeekö työnantaja ilmoitusta ja johtaako ilmoitus toimenpiteisiin, joilla työnantaja ja työnterveyshuolto edistävät työhön paluuta, todennäköisesti vaihtelee työpaikoittain.

Suhteellinen paraneminen työhön osallistumisessa oli suurin ryhmässä, joka asui alhaisen työttömyyden alueilla. Alhaisen työttömyyden aikana työstä uskalletaan olla poissa, koska työpaikan menetys on epätodennäköistä, mikä voi vaikuttaa tähän löydökseen. Työhön osallistuminen parani myös julkisen sektorin työntekijöillä, etenkin verrattuna yksityisen sektorin työntekijöihin. Julkisella sektorilla sairauspoissaoloja on tunnetusti enemmän kuin yksityisellä, minkä vuoksi lakimuutoksen vaikutus voi tässä ryhmässä olla selvempi.

Tutkimuksen toteuttivat Työterveyslaitos, Kela ja Eläketurvakeskus.