Suomeen ainutlaatuinen työterveyshuolto on luonut yksityisen terveydenhuollon markkinat. Samalla on syntynyt pohja eriarvoiselle terveydenhuollolle, jota sote-uudistuksella nyt yritetään korjata.
– Yritykset ovat maakunnissa jo kattaneet kiinteät kustannuksensa, joten niiden on helppo käynnistää toiminta, johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo.
Myös väestöpohja ja maantiede eroavat toisistaan. Ruotsissa väestö on keskimäärin hieman nuorempaa ja asutus tiiviimpää kuin Suomessa.
Ruotsissa maakäräjillä on ollut vapaus toteuttaa valinnanvapaus haluamallaan tavalla, mikä on johtanut erilaisiin malleihin ja vaikeaan vertailtavuuteen.
Maakäräjillä on pitkä historia itsenäisinä toimijoina; Suomessa maakunnat aloittavat tyhjästä, mikä voi olla myös etu. Tavoitteiden toteutuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka kyvykkäästi maakunta osaa johtaa alueensa palveluverkkoa. Tämä käy ilmi Valinnanvapaus asiakkaan ehdoilla -raportista, jonka Sitra on rahoittanut.
– Suomessa on hyvät mahdollisuudet luoda yhtenäinen valinnanvapausmalli. Maakuntiin on kuitenkin saatava johtamisosaamista, tutkija Niilo Luotonen Hanken Centre for Corporate Governancesta sanoo.
Niin sanotun peruskapitaation lisäksi maakunta tarvitsee lisäkannustimia esimerkiksi terveyttä edistäviin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Peruskapitaatio tarkoittaa sitä, että palvelun tuottaja saa korvauksen jokaisesta sille rekisteröityneestä asiakkaasta, käytti tämä palveluja tai ei.
Valinnanvapauslakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Se päättyy joulukuun 15. päivä.