Sote-uudistus voi uhata työelämän tasa-arvoa

Kattava arvio henkilöstövaikutuksista puuttuu sote-uudistuksen järjestämislaista.

Kuvateksti
Sote-uudistuksessa tehtävät päätökset koskettavat eniten naisia. Kuva Leena Louhivaara.

Tehy vastustaa pyrkimystä puuttua lailla palkkojen harmonisointiin sote-uudistuksen yhteydessä. KT Kuntatyönantaja yrittää estää harmonisoinnin ja vetoaa sen kalleuteen. KT on esittänyt laskelmia (Kuntatyönantaja 2/2017)  vaatimuksensa tueksi.

Harmonisointi tarkoittaa eri työnantajien maksamien palkkojen sovittamista niin, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka.

KT:n luvut on laskettu yläkanttiin.

–  KT on käyttänyt verrokkina esimerkiksi reseptisairaanhoitajan palkkoja, jotka ovat korkeampia kuin muille sairaanhoitajille maksettavat, vs. neuvottelupäällikkö Matias Nyman Tehystä sanoo. Hän oli eduskunnan hallintovaliokunnassa kuultavana huhtikuun alussa.  

– Harmonisointi on toteutettava kohtuullisessa ajassa, ja siihen on varattava riittävästi rahaa. Se ei kuitenkaan tule niin kalliiksi kuin KT väittää.

Sote-uudistukseen liittyy useita uhkakuvia. Niiden toteutuminen voi lisätä miesten ja naisten epätasa-arvoa työelämässä, koska päätökset koskettavat eniten naisvaltaisia aloja. Lakiehdotuksen valmistelijat ovat jättäneet henkilöstövaikutukset arvioimatta.

Nymanin mielestä vaikutukset henkilöstöön olisi ehdottomasti pitänyt näin isossa uudistuksessa arvioida. Hän pelkää, että säästöjä haetaan henkilöstömenoista. Ilman henkilöstöä uudistusta on kuitenkin mahdoton toteuttaa.

Liikkeenluovutuksen periaatteita tulee sote- ja maakuntauudistuksesta johtuvissa henkilöstön siirroissa noudattaa ilman määräaikaa. Näin siksi, että siten saadaan turvattua henkilöstön siirtyminen vanhoina työntekijöinä myös ennen vuotta 2019 tai vuoden 2020 jälkeen tapahtuvissa yhtiöittämisissä.

Erityisesti määräaikaisten työntekijöiden asema voi sote-aloilla heikentyä. Myös työttömyys voi lisääntyä.

– Kokemus on osoittanut, että henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut alkavat pian yksityiselle siirtymisen jälkeen.

Liikkeenluovutuksen periaatteet pitää lisäksi ulottaa koskemaan kaikkia tilanteita, jotka tosiasiallisesti johtuvat sote-uudistuksesta. Ulkoistusten ja yhtiöittämisten myötä yksityisten työnantajien palvelukseen jo siirretyt työntekijät eivät automaattisesti ole liikkeenluovutuksen piirissä.

Myös valinnanvapaus ja yhtiöittämispakko ovat riski pysyville työsuhteille. Valinnanvapauden rahoitusmalli ja asiakkaan mahdollisuus vaihtaa palveluntuottajaa vuoden välein voivat lisätä määräaikaisia työsuhteita, vuokratyötä ja nollasopimuksia.

– Vakaat työsuhteet ovat olleet vetovoimatekijä, joka on korvannut työn raskautta ja matalia palkkoja.