Naisten työura on pidempi kuin miesten, vaikka naiset opiskelevat, hoitavat pieniä lapsia ja ovat eläkkeellä pidempään kuin miehet.
Naisten työura näyttää olevan pidempi kuin miesten.
– Näin on, vaikka naiset opiskelevat, hoitavat pieniä lapsia ja ovat eläkkeellä kauemmin kuin miehet, sanoo Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen.
Honkanen selvitti laskelmilla suomalaisten elinajanodotteen jakautumista eri toimintaan: työssäoloon, työttömyyteen, opiskeluun ja eläkkeellä oloon. Elinajanodote vuonna 2016 syntyneillä suomalaisilla on 81,3 vuotta; naisilla 84,1 vuotta ja miehillä 78,4 vuotta.
Laskelmien perusteella vuonna 2016 syntynyt suomalainen voi odottaa olevansa työelämässä yhteensä 31,4 vuotta. Työttömänä hän on laskennallisesti kaikkiaan 4,9 vuotta.
Työttömyysajan odote kasvoi merkittävästi 1990-luvun lamavuosina. Tuolloin odote työssä vietetyistä vuosista laski 32 vuodesta noin 26 vuoteen. 1990-luvun lopulla työttömyysajan odote kääntyi laskuun, mutta kasvoi voimakkaasti taas vuoden 2009 globaalin finanssikriisin jälkeen.
– Työttömyyden kokeminen jakautuu kuitenkin väestössä hyvin epätasaisesti.
2010-luvulla miesten ja naisten erot työllisyydessä ja työttömyydessä ovat kasvaneet. Naisten työllisyysodote on pidempi kuin miehillä ja työttömyysajan odote vastaavasti lyhempi.
Viimeisten 30 vuoden aikana elinajanodote on pidentynyt noin 18 vuodesta noin 21 vuoteen. Naisten eläkeaika on nelisen vuotta pitempi kuin miehillä, mutta ero ei näytä enää kasvavan.
Opiskeluajan odote 15 vuoden iän jälkeen on 6,3 vuotta. Vuodesta 1987 opiskeluajan odote on pidentynyt yli 1,5 vuodella.
Elinajanodotteen kohoamisen taustalla on terveyden koheneminen ja yhteiskunnan muutokset. Honkasen mukaan elinajanodotteen pidentyminen ja väestön terveydentilan parantuminen lisäävät eläkkeellä vietettävää aikaa ja kasvattavat vanhempien ikäluokkien työllisyyttä.
Yhteiskunnalliset rakennemuutokset vaikuttavat esimerkiksi opiskelun pituuteen sekä lastenhoitoon ja perheiden sisäiseen työnjakoon. Lainsäädännön muutokset taas vaikuttavat esimerkiksi eläkeikään.
– Työllisyyden ja työttömyyden odotteissa näkyvät talouden suhdannevaihtelut.
Honkanen käytti laskelmiensa lähdeaineistona Tilastokeskuksen laskemia, elinajan tauluja sekä työssäkäyntitilaston tietoja. Näitä tietoja yhdistämällä hän laski Suomen väestölle odotteet työllisestä ajasta, työttömyysajasta, opiskeluajasta, eläkeajasta ja muusta toiminnasta vuosille 1987–2016. Odotteet on laskettu vastasyntyneelle.
