Suomi avaa pääsyn työelämään

Monen työssäkäyvän ulkomaalaistaustaisen naisen ammatti sijoittuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tilastokeskuksen mukaan muun muassa lähi- tai sairaanhoitajan ammattien osuus on lähes 20 prosenttia.

Erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksiköstä on selvittänyt ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyttä ja sitä, miten vanhemmuus vaikuttaa työllisyysasteeseen. Selvityksessä on otettu huomioon tausta­maa, maahan­tulon syy, maassa asumisen kesto ja kieli­taito.

Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asuneen 20–64-vuotiaan ulkomaista syntyperää olevan väestön työllisyysaste oli noin 10 prosentti­yksikköä alhaisempi kuin suomalais­taustaisen väestön.

Ulkomaalailta lähtöisin olevien miesten työllisyys­aste jäi vain hieman jälkeen suomalais­miesten työllisyydestä. Sitä vastoin ulkomaalailta lähtöisin olevien naisten työllisyys­aste oli lähes 20 prosentti­yksikköä pienempi kuin suomalais­naisilla.

Erot ovat suuria, kun huomioon ottaa taustamaan. Lähi-itästä ja Afrikasta kotoisin olevista naisista vain vajaa kolmannes oli työllisiä vuonna 2014.

Selvityksen mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työllisyys yhdistyy äitiyteen, heikkoon kielitaitoon, matalaan koulutukseen ja lyhytaikaiseen maassa asumineen.

Suomen tai ruotsin kielen taito näyttää ratkaisevalta erityisesti naisten työllistymisen kannalta. Edistyneellä tasolla suomea tai ruotsia puhuvien ulko­mailla syntyneiden ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyys­aste on lähes samalla tasolla kuin suomalais­taustaisen väestön. Työ­elämässä mukana olevat ulkomaalais­taustaiset naiset hallitsevat suomen tai ruotsin kielen keskimäärin selvästi paremmin kuin työlliset miehet.

– On työnantajan vastuulla, että sosiaali- terveydenhuollon ammattien kielitaitovaamukset täyttyvät. Alalle tarvitaan lisää työelämälähtöistä kielikoulutusta, muistuttaa Tehyn kv-asioiden päällkkö Sari Koivuniemi. 

Vuonna 2014 Suomessa oli noin 62 000 työllistä 20–64-vuotiasta ulkomaalais­taustaista naista ja 81 000 miestä.