Tehy: Työvelvoite on viimeisin keino

Tehy vaatii työvelvoitetta koskevaan asetukseen tarkennuksia.

Kuvateksti
Vielä on epäselvää, koskeeko työvelvoite esimerkiksi kaupan kassaa, jolla on lähihoitajan koulutus. Kuva: iStock

Valmiuslain työvelvoitettava koskevat säännökset ovat parhaillaan työn alla. Säännösten avulla valtiovalta pyrkii varmistamaan, että hoitohenkilöstöä on riittävästi virusepidemian aikana.

Tehy muistuttaa säännöksiä koskevassa lausunnossaan, että työvelvoitteen käyttöönotto on äärimmäinen keino varmistaa terveydenhuoltojärjestelmä poikkeusoloissa. Siksi on tärkeää, että asetuksessa on selkeästi kirjattu ensisijaiset keinot riittävän työvoiman varmistamiseksi. Jos nämä eivät riitä, on mahdollista ottaa käyttöön työvelvollisuus.

– Hoidon turvaamiseksi ja nopeampien ratkaisujen löytämiseksi asetuksessa pitäisi korostaa työnantajan ja työntekijän avointa keskustelua ja yhdessä sopimista. Työvelvollisuus on siis vasta viimeinen käytettävä keino, korostaa Tehyn lakimies Mirja Kinnunen.

Muutamat asetuksen kohdat vaativat Tehyn mukaan täsmennyksiä.

Asetus antaa mahdollisuuden siirtää työvoimaa paikkakunnalta toiselle. Tehyn mielestä asetuksessa pitää määritellä selkeämmin, mitä tarkoitetaan lähtöpaikalla, jos työmääräys on annettu toiselle paikkakunnalle. Toiselle paikkakunnalle annettava työmääräys vaatii tarkennuksia myös työmatkan osalta ja muista käytännön järjestelyistä.

– Jos työvelvollisella ei ole omaa autoa käytössä, kuka huolehtii kuljetuksesta ja matkakuluista, kysyy työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.

Nykyisestä asetusluonnoksesta ei käy selkeästi ilmi, koskeeko työvelvollisuus terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka aiemmin ovat toimineet terveydenhuollon ammattihenkilönä, mutta pitkään työskennelleet muulla, kuten kaupan alalla.

Tehystä on hyvä, että työvelvoitteen toimeenpanon koordinointi tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Valtakunnallinen ohjaus ja myös valvonta on tärkeää, jotta tätä järjestelmää ei käytetä väärin, Ojanperä korostaa.

Asetusluonnoksessa on esitetty, että työvelvollisuussuhteessa olisi otettava huomioon työsuojelulliset näkökohdat. Tehy muistuttaa, kuinka poikkeustilanteessa olisi tärkeää, että asetuksessa erikseen korostetaan työnantajan velvollisuutta huolehtia perehdytyksestä, jolla varmistetaan potilasturvallisuus.

On tärkeää, että asetusluonnoksessa on nostettu sosiaali- ja terveysministeriön sekä työterveyslaitoksen laatimat ohjeet työnantajille, jotka koskevat taudin vakavammille muodoille altistuvia työntekijöitä.

– Tämänhetkisen tilanteen mukaan ongelmallista on, että eri viranomaisten ohjeet poikkeavat toisistaan, Ojanperä pahoittelee.