Tehy vaatii selkeitä palkankorotuksia

Tehy tavoittelee työehtosopimusneuvotteluissa selkeitä palkankorotuksia. Toinen keskeinen vaatimus on, että kahdeksi seuraavaksi vuodeksi sovitut lomarahaleikkaukset perutaan.

Kuvateksti
Tehy ajaa pitkäaikaista palkkaohjelmaa palkkojen korottamiseksi. Kuva: iStock

Tarvitsemme selkeitä palkankorotuksia ja pidempiaikaisen palkkaohjelman, jossa on tasa-arvopainotus, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Tehyn hallitus käsitteli tänään tavoitteita seuraavalle neuvottelukierrokselle. Yksityiskohtaiset neuvottelutavoitteet päätetään lokakuussa.

Tehyssä katsotaan, että Suomen talouden kasvuennusteet ovat nyt valoisat ja vienti nousussa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoala on jäänyt jälkeen palkkakehityksessä, ja julkisen sektorin työntekijöiden ostovoimaa on kiristänyt lomarahojen leikkaus.

– Edellisten vuosien kaltaiselle maltilliselle palkkapolitiikalle ei näissä suhdanteissa ole enää mahdollisuutta. Nyt pitää panostaa työntekijöiden etuihin ja hyvinvointiin.

Budjettiriihen yhteydessä maan hallitus päätti tuloveroalennuksesta, jolla kompensoidaan pieni- ja keskituloisille kilpailukykysopimuksen sisältämää työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun korotusta. Tämä turvaa osaltaan ostovoimaa.

Tehy kuitenkin korostaa, että verokevennykset pitää kompensoida kunnille täysimääräisinä, jotta kuntien palkanmaksuvara ei heikkene. Tuloverokevennyksillä ei voi Tehyn mukaan myöskään korvata palkankorotuksia tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa.

Tehy muistuttaa, että kilpailukykysopimus kohteli julkista sektoria rankemmin kuin yksityistä. Julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima on huonontunut merkittävästi. Lomarahaleikkauksilla on ollut arvioitua negatiivisempi vaikutus yksittäisten työntekijöiden ja perheiden elämän lisäksi maan kansantalouteen.

Ostovoiman parantamisen ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi Tehy edellyttää, että valtiovalta ryhtyy toimenpiteisiin, joilla perutaan vuosien 2018–2019 lomarahaleikkaukset.

– Lomarahaleikkausten peruuttaminen ei voi kuitenkaan olla osa palkkaratkaisua. Sen pitää olla itsenäinen toimenpide, jolla korjataan kilpailukykysopimuksen rakenteellista epätasapainoa, toteaa Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.