Tehyn työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä sanoo, että terveydenhuollossa työntekijät joutuvat kantamaan vastuuta asioista, jotka kuuluvat työnantajalle. Kuvat: Riikka Huttunen ja Leena Louhivaara

Tehyn asiantuntija hoitajapulasta: ”Päättäjien pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen”

Palkkaus ja työolot pitää saada kuntoon, jotta hoitajat pysyvät alalla, Ojanperä sanoo. Hän pitää nykyistä tilannetta kestämättömänä.

Tehyn työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä kommentoi, että Tehy-lehden hoitajapulakyselyn vastaukset ovat tuttua tarinaa jo pitkältä ajalta. 

”Työpaikoilla on jo pitkään menty sen varassa, että henkilökunta venyy. Työntekijät ovat joutuneet kantamaan työnantajan vastuuta. He tekevät tuplavuoroja ja ylitöitä, koska kantavat huolta potilasturvallisuudesta”, Ojanperä sanoo.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Ojanperän mukaan päättäjien on nyt herättävä kuormitukseen. Sote-alan ammatit ovat jo vuosia olleet työvoimapula-ammattien listan kärjessä.  

”Päättäjien pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ottaa vastuu siitä, mihin heidät on valittu. Hoitajapula pitää ratkaista. Osoitan päättäjiä nyt vahvasti.”

Ojanperä muistuttaa, että terveydenhuolto on järjestetty Suomessa jo pitkään minimimiehityksellä. Se aiheuttaa monenlaisia ongelmia.

”Jo lähtökohtaisesti tiedetään, että työvuorolistalla ei ole särkymävaraa. Työnantaja luottaa joustamiseen, mutta jatkuva joustaminen heikentää jaksamista ja näkyy lopulta sairaspoissaoloina. Mihinkään kehittämiseen ei ole aikaa. Terveydenhuollossa korjataan jatkuvasti ongelmaa, mutta ei poisteta sen syytä.”

Palkkaus pitää saada kuntoon, jotta hoitajat pysyvät alalla, Ojanperä sanoo. Hän pitää nykyistä tilannetta kestämättömänä.

”Ylitöitä tehdään, koska ei haluta jättää työkavereita pulaan, mutta myös siksi, että monen on taloudellisesti yksinkertaisesti pakko. Palkka on pieni, ja niin on ylityökorvauskin. On aivan kohtuutonta, että työn vaativuus ja palkkaus eivät kohtaa.”

Ylitöiden ja puuttuvien vuorojen tekijöitä esimiehet etsivät nykyisin usein Whatsappilla. Tehy-lehden kyselyyn vastanneet hoitajat kertoivat, että puhelimen jatkuva piippaaminen tuo työt vapaa-ajallekin.

Kaija Ojanperä muistuttaa, että kenenkään ei tarvitse kuulua työpaikan Whatsapp-ryhmiin, eikä työnantaja voi velvoittaa työntekijää olemaan vapaa-ajalla tavoitettavissa.

”Ryhmiin kuuluminen on työnantajille helppo ratkaisu, sillä parhaimmillaan niiden avulla työvuoroja on helppo järjestellä. Hoitajapulassa ryhmät kääntyvät itseään vastaan ja lisäävät kuormitusta.”

Esimiesten Ojanperä sanoo olevan vaikeassa paikassa. 

”Täysin puun ja kuoren välissä. He tietävät, että näillä resursseilla työt eivät tule hoidettua. Ja pulassa oleva henkilöstö painaa päälle, että sinun tehtäväsi on saada tänne lisää väkeä. Tiedän organisaatioita, joista kokeneet esimiehet lähtevät pois. Se on huolestuttavaa, sillä juuri nyt johtamisessa tarvittaisiin kokemusta.”

Kun henkilökuntaa on huonosti, perehdyttämiseen ei ole aikaa. Se lisää virheiden riskiä. Ojanperä kehottaa muistamaan kaksi asiaa: työnantajalla on perehdyttämisvelvollisuus ja työnantaja vastaa potilasturvallisuudesta.

”Liian usein ajatellaan, että kun on koulun käynyt, niin pitää osata kaikki tehtävät. Mutta ei se niin ole. Perehdyttämistä tarvitaan.”

Jos työntekijästä tuntuu, että hänet on huonosti perehdytetty, asiasta kannattaa puhua ja tarvittaessa kertoa kirjallisesti esimiehelle, mitä ei vielä hallitse. Esimiehen on tällöin järjestettävä lisäperehdytystä.

”Jokainen vastaa siitä, mitä tekee ja mitä jättää tekemättä. On tärkeä tiedostaa, että ei ota vastuuta sellaisesta, mitä ei osaa.”

Vaaratilanteista Ojanperä neuvoo tekemään aina ilmoituksen.

”Tiedän, että tilanne työpaikoilla on se, että aika ei riitä ilmoitusten tekemiseen. Silti sanon, että ne pitää tehdä, jotta henkilöstön vähäisyys saadaan näkyviin.”

Lue lisää:
Hoitajapulan aiheuttama kuormitus ei hellitä edes vapailla: Puhelin piippaa koko ajan, että tulisitko töihin

Mainos
Mainos

Uutisia