Työantaja ei voi velvoittaa työntekijää olemaan vapaa-ajalla saatavilla. Kuva: iStock

Hoitajapulan aiheuttama kuormitus ei hellitä edes vapaalla: Puhelin piippaa koko ajan, että tulisitko töihin

Hoitajapula näkyy työpaikoilla uupumisena ja pelkona potilasturvallisuuden vaarantumisesta, kertoo Tehy-lehden kysely. Vapaa-ajan syövät toipuminen, huoli jaksamisesta ja työpaikalta kantautuvat viestit. 

Tänä kesänä moni hoitaja on pelännyt töihin paluuta jo kesken loman. Tiedossa on ollut, että työvoimaa ei ole riittävästi. Monessa paikassa yksi hoitaja joutuu tekemään kahden tai kolmen ihmisen työn, kävi ilmi Tehy-lehden hoitajapulaa koskevasta kyselystä.

Kysely keräsi vajaassa vuorokaudessa 1500 vastausta. Hoitajapulasta kerrottiin kaikilla terveydenhuollon osa-alueilla päivystyksestä kotihoitoon ja teho-osastoilta synnytyssaleihin. Vastausten perusteella tilanne työpaikoilla on synkkä.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Koska työntekijöitä puuttuu, vapailla olevia hätyytellään töihin jatkuvasti.

”Käytössä on Secapp-sovellus, jonka avulla voidaan hälyttää väkeä töihin tarvittaessa. No tarvittavaa on joka vuoro. Eli puhelin piippaa monta kertaa päivässä, parhaimmillaan ’yövuoroon tarvitaan 3 kokenutta hoitajaa’. Sovellus täytyy sulkea, jos aikoo olla vapailla rauhassa, ja akuuteimmissa hätätilanteissa perään kysellään vielä tekstiviestein/soitoin, jos sovelluksessa et ole vastannut.” (Kätilö vastasyntyneiden teho-osastolla)

”Whatsappiin tulee osastolta koko ajan viestiä, että joku puuttuu.” (Sairaanhoitaja akuuttiosastolla)

”Töitä saisi tehdä kellon ympäri halutessaan. Myös kysytään jäämään iltavuoroon aamun perään jne. Painetta on jäädä tekemään ylimääräisiä vuoroja, kun ’luvallisia’ hoitajia ei ole saatavilla ja pelko potilasturvallisuuden vaarantamisesta on kova.” (Sairaanhoitaja syöpätautien osastolla)

Moni tekee ylitöitä. Osa omasta halustaan, koska sillä saa lisätienestejä pieneen palkkapussiin, osa siksi, että kokee jättävänsä työkaverit ja potilaat pahaan pulaan, jos ei mene. Jotkut hoitajat kertoivat tehneensä kolmen viikon listalla 30 tuntia ylitöitä.

Osa hoitajista kertoi tehneensä linjauksen, ettei paikkaa työvoimapulaa oman jaksamisensa kustannuksella. Moni kertoi huonosta omastatunnosta, joka seuraa työkutsusta kieltäytymistä.

”Paha mieli siitä, että et lukuisista pyynnöistä huolimatta mene ylimääräiseen vuoroon ja tiedät, kuinka vaikeaa työkavereilla on. Aamuvuorosta voi puuttua vaikka 8 hoitajaa!” (Sairaanhoitaja kotihoidossa)

Kokeneet hoitajat uupuvat, sillä he joutuvat kantamaan töissä ison vastuun kokemattomampien sijaisten rinnalla.

”Uudet ja vastavalmistuneet heitetään syvään päähän, jolloin he joutuvat tekemään asioita olemattomalla perehdytyksellä tai täysin ilman perehdytystä. Konkarien aika menee siihen, kun joku koko ajan kysyy jotain, oma raportti jää ottamatta. Potilasturvallisuus on vain sananhelinää.” (Sairaanhoitaja kotisairaalassa)

Kokeneetkaan eivät aina ole kovin kokeneita, sillä konkarin rooliin joutuvat nyt sellaisetkin, jotka ovat olleet alalla vasta vähän aikaa.

”Itsellä oli jo ennen lomaa paniikkikohtauksia, kun jouduin nuorena ’kokeneemmaksi’ ja pahoissa tilanteissa tajusin olevani ainoa, joka voi auttaa.” (Kätilö synnytysosastolla)

”Vastavalmistuneena avun saaminen ja töissä pärjääminen vie kamalasti energiaa, kun työparina usein on vielä itseä tietämättömämpi keikkalainen.” (Neurologisella osastolla työskentelevä hoitaja)

Lähiesimiesten aika menee siihen, että he kokoavat palapeliä, josta jatkuvasti puuttuu paloja.

”Lähiesimiehenä en ehdi johtaa, koska kaikki aika menee puutteiden paikkaamiseen. Joudun julkaisemaan vajaamiehityksellä työvuorolistan, jonka jälkeen koitan kaivaa kivenkin alta työntekijöitä. Kun saan yhden päivän kasaan, tulee poissaolo, jonka jälkeen aloitan taas etsimään tekijöitä. (…) Saisin helposti hoitajaresurssit kuntoon, jos saisin maksaa kunnon palkkaa.” (Yksikön johtaja yksityisellä puolella)

Jatkuva väsymys ja kiire luovat pelkoa hoitovirheistä ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Moni kirjoittaa, että vapaa-ajalla ei jaksa kuin levätä. 

”Ihan puhtaasti vaaratilanteita. Vakkari-henkilökunta venyy ja tekee tuplavuoroja kovassa kiireessä. Ei siinä enää kukaan parhaimmillaan ole.” (Kätilö synnytyssalissa)

”Hoitajat, myös minä, olemme henkisesti ja fyysisesti ylikuormittuneita, kyynistyviä yksilöitä. Kotiin mennessä on niin väsynyt, että haluaisi mennä suoraan nukkumaan. Mutta on käytävä kaupassa, haettava lapsi tarhasta, tehtävä ruokaa jne. Joskus on niin väsynyt, ettei jaksaisi puhua kenellekään mitään.” (Hoitaja kirurgisella osastolla)

”Edessä on katastrofi, jos ei nyt kiireesti jotain tehdä.” (Sairaanhoitaja teholla)

”Teen työtä, jota haluaisin tehdä eläkeikään saakka ja josta olen ollut todella ylpeä. Nyt en vain tiedä enää pystynkö.”  (Hoitaja lasten syöpäosastolla)

Lue lisää:
Tehyn asiantuntija: "Päättäjien pitää ottaa nyt lusikka kauniiseen käteen"

Mainos
Mainos

Uutisia