– Lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt olisivat ilman vuorokautista tai viikoittaista säännöllistä työaikaa, sanoo Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman.
Lakiuudistus heikentäisi myös kaikkien työntekijöiden ylityökorvauksia, sillä tasoittumisjaksoilla, liukuvalla työajalla, työaikapankeilla ja joustotyöllä työnantaja voisi välttyä lisä- ja ylityökorvauksien maksulta.
Vuorokausilepomääräyksiin on hallituksen mukaan tulossa parannus, kun jaksotyöntekijät ja varallaolijat saavat 11 tunnin vuorokausilevon. Parannus on Wilskmanin mukaan näennäinen, sillä mitään ylimääräistä lepoaikaa työntekijöille ei ole tulossa.
– Lepoaika ”korvautuisi” yleensä ilman työnantajan erityisiä toimenpiteitä seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai viimeistään silloin, kun työvuorojen väliin tulisi joka tapauksessa vähänkään pidempi tauko.
Hallitus on Wilskmanin mukaan viemässä työajan sääntelyn takaisin 60-luvun alkuun. Hän ottaisi lain kolmikantaiseen valmisteluun.
– Työntekijä joutuu joustamaan, kun työviikoista tulee epäsäännöllisiä, työaika voidaan sijoittaa kuudelle päivälle viikossa ja yötyötä teettää melko vapaasti.
Wilskman on havainnut lakiesityksissä myös monia kohtia, joita hän pitää EU:n työaikadirektiivin vastaisina.
Hallitus perustelee esitystä työntekijöiden työaikasuojelulla, mutta samalla se ilmoittaa "luovansa sijaa työntekijän ja työnantajan välisiin yhteisymmärrykseen perustuviin joustoihin". Laissa säädettäisiin uudesta joustotyöajasta. Siinä vähintään puolet työajasta olisi sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voisi itsenäisesti päättää.
– Joustotyöaika ei koske sote-alaa, koska työntekijöiden pitää olla potilaiden vuoksi työpaikalla työvuorojen mukaisesti.
Jos eduskunta hyväksyy lain, se tulisi voimaan 1.1.2020. Esitys menee eduskunnan yleiskeskustelun jälkeen työ- ja tasa-arvovaliokuntaan sekä perustuslakivaliokuntaan, joka on pahasti ruuhkautunut. Laki pitää eduskunnan hyväksymisen jälkeen notifioida vielä EU:n komissiossa.
