Työn ja perheen yhteensovittaminen vaikeutuu sote-alalla, jos yhä useammalla työntekijällä ei ole säännöllistä vuorokautista tai viikottaista työaikaa. Kuva: iStock

Tehyn asiantuntija: Työaikalain uudistus veisi 1960-luvulle

Tehyn asiantuntijan mukaan työntekijän terveyden ja turvallisuuden suojelu heikkenisi työaikalakiuudistuksen myötä.

Jaksotyön käyttö laajenee sote-alalla ja ylipäätään työelämässä, jos hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi tulee voimaan. Jaksotyö on työntekijälle työsuojelun näkökulmasta heikko työaikamuoto. Siinä vuorokautista tai viikottaista työaikaa ei säädellä, vaan säätely tehdään tasoittumisjaksojen ja lepoaikojen avulla.

Nykyisen työaikalain yleissäännöksen mukaan työpäivä on kahdeksan tuntia ja työviikko 40 tuntia, mistä jaksotyö on poikkeus. 

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Työn ja perheen yhteensovittaminen sote-alalla vaikeutuisi uudistuksen myötä. Laki mahdollistaisi työnantajan määräyksellä jaksotyössä 13–19 tunnin työpäivät. 

– Lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt olisivat ilman vuorokautista tai viikoittaista säännöllistä työaikaa, sanoo Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman

Lakiuudistus heikentäisi myös kaikkien työntekijöiden ylityökorvauksia, sillä tasoittumisjaksoilla, liukuvalla työajalla, työaikapankeilla ja joustotyöllä työnantaja voisi välttyä lisä- ja ylityökorvauksien maksulta.

Vuorokausilepomääräyksiin on hallituksen mukaan tulossa parannus, kun jaksotyöntekijät ja varallaolijat saavat 11 tunnin vuorokausilevon. Parannus on Wilskmanin mukaan näennäinen, sillä mitään ylimääräistä lepoaikaa työntekijöille ei ole tulossa.

– Lepoaika ”korvautuisi” yleensä ilman työnantajan erityisiä toimenpiteitä seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai viimeistään silloin, kun työvuorojen väliin tulisi joka tapauksessa vähänkään pidempi tauko. 

Hallitus on Wilskmanin mukaan viemässä työajan sääntelyn takaisin 60-luvun alkuun. Hän ottaisi lain kolmikantaiseen valmisteluun.  

– Työntekijä joutuu joustamaan, kun työviikoista tulee epäsäännöllisiä, työaika voidaan sijoittaa kuudelle päivälle viikossa ja yötyötä teettää melko vapaasti. 

Wilskman on havainnut lakiesityksissä myös monia kohtia, joita hän pitää EU:n työaikadirektiivin vastaisina. 

Hallitus perustelee esitystä työntekijöiden työaikasuojelulla, mutta samalla se ilmoittaa "luovansa sijaa työntekijän ja työnantajan välisiin yhteisymmärrykseen perustuviin joustoihin". Laissa säädettäisiin uudesta joustotyöajasta. Siinä vähintään puolet työajasta olisi sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voisi itsenäisesti päättää.

– Joustotyöaika ei koske sote-alaa, koska työntekijöiden pitää olla potilaiden vuoksi työpaikalla työvuorojen mukaisesti.

Jos eduskunta hyväksyy lain, se tulisi voimaan 1.1.2020. Esitys menee eduskunnan yleiskeskustelun jälkeen työ- ja tasa-arvovaliokuntaan sekä perustuslakivaliokuntaan, joka on pahasti ruuhkautunut. Laki pitää eduskunnan hyväksymisen jälkeen notifioida vielä EU:n komissiossa.

 

Mainos
Mainos

Uutisia