Tutkijat löysivät viitteitä Parkinsonin taudin aiheuttajasta

Helsingin yliopiston tutkijat selvittäneet Parkinsonin taudin todennäköisiä aiheuttajia. Tulevaisuus näyttää, miten merkittäviksi tulokset osoittautuvat.

Kuvateksti
Parkinsonin tauti alkaa tavallisimmin 50–70 vuoden iässä.
Kuva: iStock

Parkinsonin taudin aiheuttajaa on yritetty tunnistaa 200 vuotta, mutta syytä ei ole saatu selville. Nyt tukijat kertovat päässeensä taudinaiheuttajan jäljille. 

”Tuloksemme osoittavat, että tietyt Desulfovibrio-bakteerikannat todennäköisesti aiheuttavat Parkinsonin tautia. Suurin osa taudista aiheutuu ympäristön kautta eli siitä, saako ihminen Parkinsonin tautia aiheuttavia Desulfovibrio-bakteerikantaa ympäristöstään”, kertoo professori Per Saris Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Vain pieni osa eli noin 10 prosenttia Parkinsonin taudista aiheutuu yksilön perintötekijöistä.

Professori Sariksen tutkimusryhmän tavoite oli selvittää kokeellisesti, voivatko potilailta löydetyt Desulfovibrio-bakteerikannat aiheuttaa Parkinsonin tautia kohti menevää kehitystä. Ryhmän juuri ilmestyneen tutkimuksen päälöydös oli, että Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla nämä bakteerikannat aiheuttavat alphasynukleiiniproteiinin kokkaroitumista tilastollisesti merkitsevästi Parkinsonin taudin malliorganismissa. Malliorganismina käytettiin Caenorhabditis elegans -matoa.

Tutkimuksessa selvisi myös, että terveistä ihmisistä eristetyt Desulfovibrio-bakteerikannat eivät samassa määrin aiheuta alphasynukleiinin kokkaroitumista. Sen sijaan Parkinson potilaiden Desulfovibrio-kantojen aiheuttamien kokkareiden koko oli suurempi kuin terveiden.

Tutkijoiden mukaan tulokset mahdollistaisivat seulontatutkimukset. Niissä voitaisiin tunnistaa ihmiset, jotka kantavat näitä haitallisia Desulfovibrio-bakteereita.

”Tällöin heihin voidaan kohdistaa toimenpiteitä, joilla nämä kannat saadaan häädettyä suolistosta. Näin Parkinson potilaiden taudin oireita voidaan mahdollisesti lieventää ja hidastaa. Kun Desulfovibrio-bakteerit saadaan poistettua suolistosta, niistä johtuvia alphasynukleiinikokkareita ei tule lisää suoliston soluihin, josta ne prioniproteiinien tavoin etenevät kohti aivoja kiertäjähermon kautta kohti aivoja”, professori Saris toteaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimustulokset eivät vielä kuitenkaan vaikuta Parkinson-potilaiden hoitoon, Saris kuitenkin tarkentaa Helsingin Sanomissa. Tutkimustulosten julkaisun jälkeen joukko nimekkäitä tutkijoita oli yhteydessä Helsingin Sanomiin ja piti yliopiston tiedotetta tulosten merkittävyydestä harhaanjohtavan positiivisena. 

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinaa, yleistä liikkumisen hidastumista ja lihasjäykkyyttä sekä lukuisia muitakin oireita.

Parkinsonin tauti alkaa tavallisimmin 50–70 vuoden iässä, mutta joskus se voi alkaa jo varhemmin. Keskimäärin joka sadas yli 60-vuotiaista sairastaa Parkinsonin tautia. Suomessa yli 16 000 ihmistä saa erityiskorvattavia Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Miesten sairastavuus on hieman naisia korkeampi.

Suomessa perinnöllisiä tautitapauksia on ilmennyt erittäin vähän.

10.5. lisäytty tieto tutkimuksen saamasta kritiikistä ja lievennetty tapaa, jolla tulosten merkittävyydestä alun perin kerrottiin.

Lue lisää:

Hoppu on Parkinson-potilaan pahin painajainen – ”Avustamiseen on varattava aikaa”