Tutkimus: Henkinen paine lisää hoitajien selkäkipua

Selkävaivan kroonistumista voi ehkäistä, jos kipuileva hoitaja saa selkäneuvontaa ja liikkumisen ohjausta heti oireiden alettua. Selkäneuvonta ja liikkumisen ohjaus voivat hälventää liikkumisen pelkoa sekä työhön liittyvän kivun tarpeetonta pelkoa ja välttämistä. 

Krooninen selkäkipu vaivaa noin joka kymmenettä hoitajaa. Kroonistumisen taustalla voi olla henkinen paine, joka synnyttää pelko- ja välttämiskäyttäytymistä, tyytymättömyyttä työhön ja ahdistuneisuutta. Näitä tutkijat pitävät kroonistumisen riskitekijöinä. Myös huonon fyysisen kunnon merkityksestä selkäkivun synnylle on tutkimustietoa.

UKK-instituutti on tutkinut selkäneuvonnan, lihaskuntoharjoittelun ja näiden yhdistelmän vaikutusta hoitohenkilöstön selkäkipuun, selän liikehallintaan sekä pelko- ja välttämiskäyttäytymiseen. Tutkijat ovat selvittäneet eri tekijöiden vaikutuksia kipuun, fyysiseen toimintakykyyn ja työkykyyn. He selvittivät myös työvuoron jälkeen koetun selän rasittuneisuuden yhteyksiä fyysisen kunnon eri osatekijöihin.

Tutkijat havaitsivat, että työhön liittyvä pelko- ja välttämiskäyttäytyminen sekä koettu rasittuneisuus työpäivän jälkeen olivat selvästi yhteydessä työtä haittaavaan kipuun, fyysiseen toimintakykyyn ja työkykyyn. He havaitsivat myös, että huonokuntoisten selkä väsyi työssä.

Tutkittavat olivat 30–55–vuotiaita fyysisesti raskasta potilastyötä tekeviä selkävaivaisia naisia. He olivat työskennelleet hoitoalalla vähintään vuoden. Selkäkipu ei ollut kestänyt yli puolta vuotta. Tutkittavia oli 219, ja heistä yli 85 prosenttia oli lähi- tai sairaanhoitajia, loput muuta potilastyötä tekeviä hoito- ja kuntoutusalan ammattilaisia. 

Aineisto kerättiin vuosina 2011–2013 Tampereen kaupungin ja Taysin eri toimipisteistä.

Selkäkivut ovat yleisiä fyysisesti raskasta työtä tekevillä hoitajilla. Selkäkivun varsinaista syytä on kuitenkin vaikea osoittaa. Usein kipua esiintyy vaihtelevasti pidemmän ajan.