Sote-uudistuksen valmistelu on käynnistynyt maakunnissa, mutta työryhmissä ei ole työterveyshuollon edustajia.
Työterveyshuolto haluaa mukaan sote-uudistuksen valmisteluun.
– Työterveyshuolto on muusta terveydenhuollosta erillinen järjestelmä, joten sen edustajat ovat jääneet työryhmien ulkopuolelle, sanoo johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta.
Mäkitalon mielestä työterveyshuolto pitää ottaa sote-uudistukseen mukaan, koska se vastaa käytännössä suurimmasta osasta työssä käyvien sairaanhoidosta terveyskeskuksen sijaan. Palveluiden piirissä on 1,8 miljoonaa työntekijää.
– Työikäiset ovat kansaintaloudellisesti merkittävä resurssi. Heidän hyvinvoinnillaan on kansanterveydellistä merkitystä.
Työterveyshuollon tulisi uudessa sote-järjestelmässä joko erikoistua ennaltaehkäisevään toimintaan tai huolehtia työssäkäyvän koko terveydenhuollosta, ilmenee Työterveyslaitoksen kyselystä. Ennaltaehkäisevä malli saa työterveyshuollon edustajilta 45 prosentin kannatuksen. Malli, jossa työterveyshuolto huolehtisi työssäkäyvän koko terveydenhuollosta, saa vastaajilta 35 prosentin kannatuksen.
Myös Mats Brommelsin selvitysryhmä haluaisi siirtää työterveyshuollon painopistettä ennaltaehkäisyyn.
Painopisteen siirto sairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn ei ole yksinkertaista, koska ihminen on kokonaisuus.
– Esimerkiksi diabeteksen hoito ei lähtökohtaisesti kuulu työterveyshuoltoon. Sairaus kuitenkin vaikuttaa työkykyyn, joten yksittäisissä tapauksissa rajanveto voi olla vaikeaa, sanoo Terveystalon johtaja Lasse Parvinen.
Työterveyslaitoksen nettikyselyyn vastasi 465 henkilöä, joista puolet on työterveyshuollon ammattilaisia ja loput muun muassa työntekijöitä, työnantajia ja viranomaisia.
Työterveyshuoltoa järjestetään erilaisilla malleilla, joista yleisin on ulkoistettu palvelu. Työnantajat kustantavat työtulovakuutusmaksuillaan ja suorin maksuosuuksin noin 87 prosenttia työterveyshuollon menoista. Työntekijöiden osuus on 13 prosenttia.
