Työuupumus ja väkivalta lisääntyivät sote-alalla

Työuupumuksesta on muodostunut kaikkein merkittävin palkansaajien vaara työelämässä. Vuodesta 2013 työuupumuksen vaara on kasvanut yli 10 prosenttiyksikköä. Vuonna 2018 palkansaajista 15 prosenttia koki vakavan työuupumuksen selvänä vaarana työssään ja 43 prosenttia ajatteli sitä silloin tällöin.

Naiset kokivat vakavan työuupumuksen vaaraksi selvästi useammin kuin miehet. Työnantajista erottuivat kunta ja valtio. Ammattiryhmistä uupumuksen uhkaksi kokeneiden kärkipäässä olivat muun muassa sosiaalialan asiantuntijat, terveydenhuollon erityisasiantuntijat ja asiantuntijat sekä hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät.

Työn henkinen rasittavuus kasautui seuraaviin ammatteihin: eri alojen erityisasiantuntijat, terveydenhuollon asiantuntijat, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat sekä hoivapalvelujen työntekijät. Näiden ammattien harjoittajista vähintään 60 prosenttia piti työtään henkisesti erittäin tai melko raskaana.

– Sote-alan työssä on paljon kuormitustekijöitä. Koska alalla on paljon muutoksia, moni saattaa kokea, että omaan työhön ei voi vaikuttaa, mikä lisää stressiä. Työelämä on myös muuttunut hektisemmäksi ja kuormitus on suurta. Koko ajan tulee uutta asiaa ja keskeytyksiä, työtä ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi, luettelee Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä. 

Myöskään palautuminen esimerkiksi vuorotyöstä ei toteudu hänen mukaansa aina asianmukaisesti.

Tutkimuksen mukaan työn henkisen rasittavuuden kokemukseen vaikuttivat erityisesti kiire, työn tauotus ja työpaikan ristiriidat, jotka lisäsivät työn kuormittavuutta erityisesti naisilla.

Vähintään viikoittain koettu väsymys ja tarmottomuus, vaikeudet päästä uneen tai heräileminen öisin, jännittyneisyys ja ärtyisyys sekä tunne siitä, että kaikki käy yli voimien, ovat kasvaneet trendinomaisesti jo aiemminkin. Vuoden 2013 jälkeen niitä viikoittain kokevien osuudet ovat kuitenkin ampaisseet aivan uudelle tasolle erityisesti naisilla.

Sosiaali- ja terveysalalla sekä opetustyössä lisääntyvä väkivallan uhka on myös uudehko ja lähtökohtaisesti erilainen ilmiö. Työolotutkimus näyttää fyysisen väkivallan tai sen uhan noin kolminkertaistuneen vajaassa kolmessa vuosikymmenessä naispalkansaajien työssä.

Tiedot selviävät vastajulkaistusta Tilastokeskuksen selvityksestä: Digiajan työelämä – Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018.