Työväkivalta ensihoidossa pahenee – tekijänä yleensä päihtynyt mies

Ilmoitukset uhasta ja väkivallasta ovat pelastuslaitoksissa lisääntyneet 67 prosenttia neljässä vuodessa.

Kuvateksti
Tyypillinen uhka- tai väkivaltatilanteen aiheuttaja on ensihoidon päihtynyt miesasiakas. Kuva: iStock

Pelastuslaitosten tilastoima fyysinen väkivalta on kasvanut merkittävästi viime vuonna. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto kirjasi viime vuonna 46 fyysisen väkivallan tilannetta.

Kasvua edellisvuoteen oli 130 prosenttia. 2016–2019 vastaavia tilanteita on kirjattu vuosittain 16–21 kappaletta.

Vuodesta 2016 vuoteen 2020 henkilöstön ilmoitukset uhka- ja väkivaltatilanteista ovat lisääntyneet 67 prosenttia. Uhkaavia tilanteita on eniten ensihoidossa. 

Kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. 

"Raportoidut uhka- ja väkivaltailmoitukset ovat ensihoidossa edelleen ainoastaan jäävuoren huippu", sanoo vs. ensihoitopäällikkö Jukka Lehtola Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitokset toivovat yhdenmukaista raportointijärjestelmää, jolloin tieto olisi helpommin saatavilla ja kynnys raportointiin madaltuisi.

Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona.

"Henkilöstön fyysinen koskemattomuus sekä työrauhan turvaaminen on ensisijaisen tärkeää", sanoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen.

Pelastuslaitoksissa on vuosien saatossa lisätty henkilöstön koulutusta ja parannettu suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. 

Tehy on yhdessä alan muiden järjestöjen kanssa muun muassa vaatinut ensihoidon työturvallisuuden parantamista.

Tehyn oikeuspalvelu on hoitanut useita ensihoidon työntekijöiden työväkivaltatapauksia oikeudessa. 

Kuntaliiton yhteydessä toimiva Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä.