Uusi vanhuspalvelulaki voimaan: Tulkintaerimielisyydet alkoivat, joutuvatko hoitajat yhä luuttuamaan?

Jotkut työnantajat ovat tulkinneet uutta vanhuspalvelulakia niin, että ensi vaiheessa mikään ei muutu. Ministeriö patistaa muutoksiin heti.

Kuvateksti
Mitoitukseen lasketaan vain välitön asiakastyö, ei esimerkiksi siivousta tai pyykinpesua. Kuva: iStock

Kun uusi vanhuspalvelulaki valmistui, iloittiin siitä, että koulutettu hoitohenkilöstö voi keskittyä vanhusten hoitamiseen. Tukitöihin kuten siivoamiseen, pyykinpesuun ja ruuan lämmittämiseen on omat osaajansa. Vuosia odotettu sitova henkilöstömitoitus saatiin viimein lakiin.

Laki astuu voimaan lokakuun alussa. Mitoitukseen ei silloin enää lasketa mukaan muuta kuin välitön asiakastyö. Mitoituksen on oltava minimissään 0,5. Siirtymäajan jälkeen sen nousee portaittain ja tulee olemaan lopulta 0,7.

Käytännössä monessa yksikössä mitoitus on jo 0,55 tai 0,6, sillä sitä pienemmällä ei ole huonokuntoisten vanhusten hoidossa selvitty. Tehyn tietoon on tullut, että lakia on tulkittu niin, että jos mitoitus on jo yli 0,5, siitä ylijäävät hoitajien työtunnit voi käyttää tukitöihin.

Tämä voi tarkoittaa, että lain voimaantulo lokakuussa ei vaikuta käytännön työhön heti mitenkään. Mitoitus tiukentuu seuraavan kerran ensi vuoden alussa ja on silloin 0,55.

– Kunnissa on voitu päättää, että nyt ei tapahdu mitään ja vasta ensi vuoden alusta palkataan lisää työntekijöitä tukipalveluihin. Odotimme, että lain vaikutus näkyy heti koulutetun hoitohenkilökunnan työssä. Olemme lähettäneet asiasta tietoa ministeriöön, sanoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.

Periaatteessa hoitajamitoitus 0,7 tulee voimaan tehostetussa palveluasumisessa ja ympärivuorokautisessa hoivassa heti lokakuun alussa. Käytännössä mitoituksessa on siirtymäaika, ja nyt vaadittava minimimitoitus on 0,5. Edellytyksenä tälle on, että hoito on laadukasta. Mitoituksen on oltava 0,7 viimeistään huhtikuussa 2023.

Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfo opastaa lain tulkinnassa. Sen mukaan siivoamiseen ja muuhun tukityöhön on pääasiassa oltava eri resurssit kuin hoitotyöhön. Jos hoitajalle jää tukitöitä, ne on kirjattava tehtävänkuvaan eikä niitä voi laskea mitoitukseen.

– Muutoksia pitäisi tapahtua heti. Hoitajien työaikaa on kulunut liikaa tukitöihin, sanoo neuvotteleva virkamies Satu Karppanen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) laskee mitoituksen saamisen lakiin isoksi yhteiskunnalliseksi onnistumiseksi. Sitovan mitoituksen tiukentuminen vuosi vuodelta varmistaa, että askelia otetaan eikä velvoitteista voi luikerrella irti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tekee marraskuussa ensimmäisen seurantakyselyn mitoituksista. Tiedot menevät myös valvoville viranomaisille.

Valtio on luvannut korvata kunnille täysimääräisesti lakimuutoksesta koituvat kustannukset. Pelkona on, että kunnat päättävät käyttää sen johonkin muuhun, jos muutoksia ei tehdä.

– Siivoamiseen ja pyykkeihin käytetty aika on vanhuksilta pois. Monilta hoitajilta kuluu tukitöihin päivässä tunteja. Tehostettuun palveluasumiseen on vaikea enää saada hoitajia. Olisi vetovoimatekijä, jos hoitaja saisi keskittyä siihen, mihin on koulutuksensa saanut. Miltä kuulostaisi, jos toimistotyötä tekevä joutuisi omien työkiireidensä ohessa pesemään kolme vessaa, pyykkäämään, laittamaan ruokaa ja putsaamaan lattiakaivot, sanoo Mervi Flinkman.

Vuoden 2019 hoivakriisi nosti vanhustenhoidon huonon jaman uutisaiheeksi. Uusi laki on yksi tärkeä keino vanhustenhoidon parantamiseksi.

Lokakuun 1. päivä julkaistaan myös vanhustenhoidon laatusuositus ja ikäohjelma.

Lue lisää:

Tehyn asiantuntijat: Vanhusten kuntoutukseen ja kotihoitoon ei panosteta tarpeeksi