Uusia työkaluja sote-alan työkykyjohtamiseen ja palautumiseen

Työterveyslaitos on julkaissut kaksi uutta työkalua, jotka on tarkoitettu työkykyä tukevan johtamisen ja palautumisen kehittämiseen. Työkykyjohtamisen tilannekuva -kysely ja Sote-alan palautumislaskuri kuuluvat Mielenterveyden työkalupakkiin, joka on maksutta työpaikkojen käytettävissä.

Työkykyjohtaminen sisältää toimenpiteet henkilöstön työkyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä työn sujuvuuden, työssä onnistumisen ja työssä jatkamisen tukemiseksi.

Työkykyjohtamisen tilannekuva -kyselyn avulla on mahdollista saada käsitys oman työpaikan tai yksikön tilanteesta. Kyselyyn tarvitaan vähintään kymmenen vastausta, joiden pohjalta tilannekuva muodostuu. Vastaajia voivat olla esimerkiksi henkilöstöhallinnon ja työsuojelun toimijat ja esihenkilöt. Kysymyksissä pureudutaan tiedolla johtamiseen, työkykyjohtamisen toimintamalleihin, yhteistyöhön ja organisaatiokulttuuriin. Työkalusta saa raportin työkykyjohtamisen tilanteesta ja keinoja eri osa-alueiden kehittämiseksi.

”Työkykyjohtaminen on keino pitää osaavasta henkilöstöstä kiinni ja houkutella uutta. Sote-alan muutosten ja kiireen keskelläkin olisi tärkeä pyrkiä tekemään ennakoivia toimia työyhteisötasolla eikä ajautua reagoimaan vain yksilötasolla”, vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Kysely on tarkoitettu suurille ja keskisuurille työpaikoille tai yksiköille. Sote-alan lisäksi se soveltuu myös muille toimialoille. Työkalusta julkaistaan pienille työpaikoille suunnattu versio myöhemmin tänä vuonna.

Mitä kuuluu? -tutkimuksen mukaan erityisen haastavaa palautuminen on nuorille. Vain reilu kolmannes hyvinvointialueiden työntekijöistä palautuu hyvin työpäivän aiheuttamasta rasituksesta.

Sote-alan palautumislaskuri auttaa varmistamaan, että sote-alalla toimivan yksikön tai osaston käytännöt tukevat palautumista ja jaksamista työssä. Laskurista saa välittömän palautteen nykytilanteesta ja keinokortit kehittämisen tueksi. Keinot liittyvät esimerkiksi työpäivän aikaiseen palautumiseen, työaikoihin liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin, vuorolistojen suunnitteluun ja eettiseen kuormitukseen. 

”Työntekijät on tärkeää ottaa mukaan palautumista tukevien uusien käytäntöjen suunnitteluun ja toteutukseen. Hyvätkään ideat ja mallit eivät mene eteenpäin, elleivät ihmiset voi niihin itse vaikuttaa”, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta sanoo. 

Laskurin kysymyksiin vastaaminen vie noin puoli tuntia. Lisäksi aikaa kannattaa varata palautteeseen tutustumiseen ja keskusteluun henkilöstön kanssa. 

Sote-alan henkilöstöön on jo pidemmän ajan kohdistunut kuormitusta, joka liittyy erityisesti sote-muutokseen, työvoimapulaan sekä koronapandemian aiheuttamaan töiden ruuhkautumiseen.