Väitös: Köyhä kuolee hoidon puutteeseen

Terveydenhuollossa on pysyviä sosiaaliryhmien välisiä eroja eikä oikeudenmukaisuus toteudu.

Kuvateksti
Huono-osaiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Kuva Heikki Saukkomaa/ Lehtikuva

Huonotuloinen kuolee hyvätuloista useammin sellaisiin kuolemansyihin, jotka olisivat olleet vältettävissä oikea-aikaisella ja laadukkaalla hoidolla. Asia käy ilmi Sonja Lumpeen väitöstutkimuksessa, jossa tutkittiin pallolaajennuksia ja ohitusleikkauksia 1995–2010. Ne ovat yleisiä toimenpiteitä sepelvaltimotaudin hoidossa. Käyttö antaa hyvän esimerkin terveydenhuoltojärjestelmän toiminnasta.

Lumme tutki myös vältettävissä olevia kuolemia. Ne jäävät tapahtumatta, jos terveyspalvelut ovat vaikuttavia ja oikea-aikaisia. Niiden avulla voidaan mitata terveydenhuollon toimintaa ja laatua.

Lumme huomasi hyvätuloisia suosivaa eriarvoisuutta.  Epäoikeudenmukaisuus kasvoi erityisesti nuoremmilla potilailla eli 45–64 -vuotiailla.

– Epäoikeudenmukaisuus ei vähentynyt, vaikka sepelvaltimotoimenpiteiden tarjonta kasvoi merkittävästi.

Epäoikeudenmukaisuus oli suurempaa erikoissairaanhoidon keinoin vältettävissä olevissa kuolemissa, mutta Lumme havaitsi epäoikeudenmukaisuutta myös perusterveydenhuollon keinoin estettävissä kuolemissa. Hyvätuloisilla esiintyi myös erityisen vähän astma-, diabetes- ja epilepsiakuolemia verrattuna huonotuloisiin.

Suurimmassa hoidon tarpeessa olevat pitää tunnistaa ajoissa paremmin ja kohdentaa terveydenhuollon palveluita heille.

– Oikeudenmukaisuuden parantamiseksi tulisi ryhtyä toimiin, joiden avulla voidaan turvata sosiaalisesti huonommassa asemassa olevien hoito.

Väitöskirja kehittää tilastollisia menetelmiä terveyspalveluiden käytön sosioekonomisen oikeudenmukaisuuden arviointiin.

Sonja Lumpeen väitöskirja ”Developing methodology of measuring socioeconomic equity in health care using register data” tarkastetaan 10. kesäkuuta Helsingin yliopistossa.