Viennin malli syrjii hoitajaa

Kaavailtu "Suomen malli" ei edistäisi sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa.

Kuvateksti
Vientialan työntekijän tuottavuus päihittää hoitolan työntekijän tuottavuuden. Kuva iStock.

Suomen palkanmääritysmallia ollaan uudistamassa, koska työnantajia edustava Elinkeinoelämän Keskusliitto on kieltäytynyt tekemästä keskitettyjä sopimuksia. EK:hon kuuluva Teknologiateollisuus on yhdessä vientiteollisuutta edustavien ammattiliittojen kanssa hahmotellut niin sanottua Suomen mallia.

Mallin keskeinen ajatus on, että vientiliitot aloittavat työehtosopimuskierroksen ja antavat samalla suuntaa yleiselle palkankorotusvaralle.

– Vientivetoisen mallin toteuttaminen näyttää vähintään erikoiselta sukupuolten välisen palkkatasa-arvon kannalta, sanoo Turun yliopiston tutkija, sosiologian tohtori Paul Jonker-Hoffrén.

Hän muistuttaa blogikirjoituksessaan, että Suomessa työmarkkinat ovat jyrkästi sukupuolittuneet. Naisten ammatit ja naisvaltaiset ammatit ovat lähes poikkeuksetta palvelu- tai julkisella sektorilla, jotka ovat työvoimaintensiivisiä. Näiden alojen yhteys vientiin on heikko, sillä valtaosa vientiteollisuudesta on erittäin pääomaintensiivistä.

Palvelualan tai julkisen alan työn tuottavuus ei voi koskaan olla vientiteollisuuden tasolla, koska kyseessä on ihmisten tekemä työ pääomatyön sijaan.

– Vaikka sairaanhoitaja tekisi kuinka paljon töitä, hän ei voi saavuttaa vientiteollisuuden työntekijän tuottavuutta.

Vientivetoisen mallin ongelmana on myös se, että yksikkötyökustannuksiin ja työn tuottavuuteen keskittyminen sivuuttaa kokonaan laatutekijät, jotka ovat yhtä tärkeitä kuin hinta – palvelualoilla kenties hintaa tärkeämpiäkin.

Palvelualat myös työllistävät enemmän ihmisiä sekä reilusti enemmän naisia kuin vientiteollisuus, jossa työllisyys yhä vähenee.

– Nämä tekijät huomioiden on erittäin vaikeaa nähdä, miten vientivetoinen Suomen malli edistäisi miesten ja naisten palkkatasa-arvoa.

Tehyn valtuusto otti kantaa Suomen malliin marraskuun lopulla. Tehy edellyttää, että uutta palkkamallia valmistellaan yhdessä, jotta liitot voivat sitoutua siihen laajasti läpi työmarkkinakentän.