Hoitajan työhön lisää yrittäjän henkeä. Miksi?

Kuvateksti
Kuva: Pexels

Työntekijällä on oltava yrittäjämäistä otetta, toteaa yhä useampi esimies. Sillä tarkoitetaan muun muassa motivoitunutta, kekseliästä, aloitekykyistä ja riskejä ottavaa työntekijää. Sellaista, jonka asenteena on puurtaa palkollisena töitä ikään kuin omistaisi työpaikkansa.

Mutta miksi ihmeessä hoitajan tulisi olla yrittäjähenkinen? Äkkiä katsottuna tällainen henki on hieno juttu. Se lisää vapautta ja vastuuta, omien ideoiden kehittämistä palvelutuotteiksi ja vastuun ottamista omille harteille työpaikan arjen pyörittämisestä. Mutta eivätkö sitä kaipaavat perusta ihan oikean yrityksen? Eivät he jää pienellä kuukausipalkalla toisen leipiin rikastuttamaan työnantajan kassaa ja mainetta.

Yrittäjämäisyyden tilalla voisi käyttää toista sanaa. Miten olisi vaikkapa talkoohenkinen? Kysehän on siitä, että osallistuu talkoisiin työnantajan hyväksi tekemällä ilmaiseksi asioita, jotka eivät usein kuulu työsopimuksen piiriin. Aikamoista talkoo- ja sissihenkeä vaativat esimerkiksi lukuisat vajaamiehitetyt hoitajien työvuorot, joihin venytään potilasturvallisuuden vuoksi. Eikö se riitä?

Väitän, että työntekijän sisäisestä yrittäjyydestä on tullut terveysalalla mantra, jota hoetaan ymmärtämättä sen olevan yritysjargonia. Ideoiden kokeiluun ja luovuuteen liittyy myös aina epäonnistumisen riski. Silloin voidaan päätyä taloudellisiin, psykologisiin ja työpaikan mainetta koskeviin mokiin.

Terveysalalla hallittukin riskinotto voi johtaa potilaan paranemisen sijasta hänen vahingoittumiseensa. Moni potilas ei innostu sairaana ja kivuliaana yrittäjähenkisestä hoitajasta, jonka käsissä paraneminen voi olla luovasti fifty-sixty. He haluavat hoitajan, joka ei innosta puhkuen vain yritä hoitaa heitä, vaan tietää mitä tekee. Ja onko työnantaja valmis seisomaan tukena ja jakamaan vastuun myös silloin, kun yrittäjähenkinen hoitaja epäonnistuu?

Moni toppuuttelee yrittäjähenkisyyden olevan vain asenne, eräänlainen työtapa. Kokemukseni mukaan terveydenhuollossa ja hoitotyössä luovuudelle ja riskinotolle on nihkeästi tilaa, ja kontrollia on viime vuosina rutkasti lisätty. Niinpä terveysalalla pyritään pääsääntöisesti ratkaisemaan havaittuja ongelmia, ei löytämään uusia mahdollisuuksia. Alalla kun on paiskittu töitä säästö- ja selviytymiskuurilla 90-luvun lamasta lähtien, eikä sote-uudistussotkusta ota selvää enää kukaan.

Kun kyseessä on ihmishenki, niin hoitaja saa olla varsin varovainen toimiessaan rajoja rikkovalla tavalla. Samoin heittäessä itsensä likoon ja ryhtyessään toteuttamaan hoitotyössä luovia muutosideoita. Eikä yrittäjähenkisyyttä ole hoitotyössä ainakaan lisännyt esimerkiksi päättäjien junailema lomarahojen leikkaus, työajan lisäys ja eläkeiän nosto. Tässäkin tapauksessa kyseessä ovat olleet pakolliset talkoot.

Miksi siis yrittää tehdä enempää kuin minimi, jollei hoitajille ole tarjolla taloudellisesti tuntuvaa bonusjärjestelmää? Harvoin olen nähnyt edes yksityisellä puolella hoitajien ammattiryhmän hyötyvän merkittävästi työnantajan taloudellisesta menestyksestä. Niinpä työntekijöiden sijasta päättäjien ja työnantajien kannattaisi yrittäjähengessä satsata motivoituneeseen, kekseliääseen, aloitekykyiseen ja riskejä ottavaan hoitajien etuuksien ajamiseen. Sellaiselle työnantajalle riittää nyt ja tulevaisuudessa työnsä osaavia ja ammattitaitoisia hoitajia.

Lue myös: Pariskunnalle parhaimmat hoitajat.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

 

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
11.3.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
3.5.2021
Uutiset
Julkaisupäivämäärä
23.5.2022