Hoitajat – ihan parhaita työkavereita!

"Väitän, että moni hoitaja olisi jo vaihtanut alaa ilman työkavereidensa tukea. Toisaalta osan työpaikka on valitettavasti vaihtanut työkavereiden vuoksi. Silloin työpaikkakiusaaminen on vienyt hoitajan sielunkin mennessään", kirjoittaa keikkasairaanhoitaja Jan Holmberg.

Kuva: Canva

Puhumme usein hoitajakollekoideni kanssa hoitoalan tilasta: hoitajapulasta, ylityövuoroista, murskaavasta työmäärästä ja kiirevuoroista. Puhe kääntyy jossain kohtaa keskustelua myös hoitotyön hyviin puoliin. Silloin monelle tulee ensimmäisenä mieleen hyvät työkaverit.



Väitän, että moni hoitaja olisi jo vaihtanut alaa ilman työkavereidensa tukea. Toisaalta osan työpaikka on valitettavasti vaihtanut työkavereiden vuoksi. Silloin työpaikkakiusaaminen on vienyt hoitajan sielunkin mennessään.

Monessa työpaikassa riitatilanteiden ratkomisessa porukalla on vielä petraamisen paikka. Hyvinvoiva työtiimi kun on yksi merkittävimmistä työhyvinvoinnin tekijöistä. Ratkaisu löytyy keskinäisen toimeen tulemisen lisäksi siitä, miten hyvin työyhteisössä osataan sopia teräväkieliset sutkautukset, väärinymmärrykset ja riidat.

Välillä ihmettelen, miten vähän hoitajien keskinäiseen tekemiseen kiinnitetään työpaikalla huomiota. Tuetaanko työryhmää hitsautumaan yhteen ja kannatellaanko työtahdista putoavia vaikkapa työterveyshuollon varhaisin tukitoimin? Nämä asiat ovat merkittävä veto- ja pitovoimatekijä tilanteessa, jossa koko valtakunnassa kaikuu huutava hoitajapula.

On itsekin myönnettävä, että rankoista työvuoroista on selvitty vain hyvän työtiimin voimin. Ja hoitajien välinen huumori! Se on mustempaa kuin taukohuoneen kahvipannuun aamulla jämähtänyt kahvinliru. Välillä toivon korvat punaisena helottaen, ettei yksikään potilas tai omainen vain kuulisi meidän hersyviä juttuja.

Parasta on se, kun työkaveri tulee apuun juuri silloin, kun itseltä on loppua taidot, hermot ja työaika kesken. Vastavuoroisesti iloitsen, kun saan toimia perehdyttäjänä ja olla avuksi kollegoille. Hoitotyö on niin vaativa laji, ettei sitä opi ihan tuosta vaan. Siksi eri hoitotyön vahvuuksilla varustetuista kollegoista on korvaamatonta hyötyä.

Monta kertaa jälkikäteen muistelemme hoitajaporukassa tiukkoja tilanteita, joista selvittiin rautaisella ammattitaidolla ja ripauksella tuuriakin. Legendaariset hoitajien lohkaisut jäävät nekin vuosiksi elämään taukohuonejutuiksi. Välillä tulee pohdittua, mitä tietylle persoonalliselle hoitajalle tai mieleen painuneelle potilaalle mahtaa kuulua.

Hoitotyössä tapaa monenlaisia kollegoita, mutta meitä yhdistää kiinnostus ihmistä, terveyttä ja hoitamista kohtaan. Meistä jokainen haluaa auttaa ja tehdä merkityksellistä työtä. Paras kiitos hyvästä työstä tulee usein potilailta. He kokevat miellyttävänä hoitajien välillä vallitsevan reilun meiningin ja kärsivät, jos näin ei jostain syystä ole. 

Hoitajien hyvä työilmapiiri välittyy heti työpaikan kynnykseltä potilaille, omaisille, opiskelijoille ja vierailijoille. Se kuuluu iloisena puheensorinana ja näkyy hoitajista ulospäin avoimuutena ja tekemisen meininkinä. Silloin jokainen voi luottaa työkaverin seisovan vieressä – tulee hoitotyössä eteen mitä tahansa.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.