Johanna luonnehtii pikajuoksua tekniseksi lajiksi. Tulokseen vaikuttaa suuresti se, miten tiuhaan jalat tikkaavat, kuinka kädet liikkuvat ja missä kulmassa lähtötelineistä ampaisee liikkeelle.
Johannaa kutkuttaa, mihin rahkeet yltävät, kun pikajuoksun aloittaa yli kolmikymppisenä.
”Olen perinyt vanhemmiltani tahdonvoimaa. Hekin ovat omissa jutuissaan asettaneet itselleen korkeita päämääriä.”
Tavoitetta on siinäkin, miten kolmivuorotyön tekijä, opiskelija ja kilpaurheilija pystyy yhdistämään aikataulut itselleen sopivaksi kokonaisuudeksi.
Johanna työskentelee sairaanhoitajana Hatanpään kotisairaalassa Tampereella ja pätevöityy työn ohella ensihoitajaksi. Urheilijana hän harjoittelee viidesti viikossa, kolme kertaa itsenäisesti ja kaksi kertaa valmennusryhmässä.
”Onneksi työpaikallani on käytössä autonominen työvuorosuunnittelu.”
Perheetön Johanna myöntää omistautuvansa nyt omannäköiselle elämälle ja unelmilleen.
”Sairaanhoitajan työ on opettanut minulle sen, että elämä on tässä ja nyt.”