Toisten mielestä pessimisti on realisti. Mutta onko uhkakuvien maalailu aina realistista? Pystymme kuitenkin joltain osin vaikuttamaan, miten näemme maailman ja miten suhtaudumme elämään.
Sairaan(hyvä)hoitaja jatkaa pohdiskelua. Hän kirjoittaa: ”jos suuntaisimme kahvihuoneen nurkassa valittamiseen kuluvan energian rakentavaan keskusteluun ja muutokseen, mitä saisimme aikaan?”
Niinpä.
Tekisimme ehkä muutaman huti- ja ylilyönnin enemmän, mutta voisimme varmasti paremmin. Olisimme onnellisempia, avoimempia ja iloisempia. Työt sujuisivat ja vastaan tulijoita moikattaisiin. Negatiivisen ihmisen mielestä tällaiset jutut ovat humpuukia.
Noh, on tunnustettava, ettei ihminen joka siunaaman hetki jaksa olla yhtä Naantalin aurinkoa. Elämässä on hetkiä, jotka ovat surullisia, epämukavia ja vakavia.
Mutta ymmärsin Sairaan(hyvä)hoitajan kirjoituksesta, että on kyse elämänasenteesta.
Hän kirjoittaa hienosti: ”maailmassa on paljon negatiivisia asioita, joista vakavimmat ovat meidän onneksemme kaukana täältä Suomesta.”
Tietenkin vakavimmat asiat nojaavat jokaisen henkilökohtaiseen mielipiteeseen, mutta ei Suomessa esimerkiksi sodita. Se negatiivisestikin ajattelevan ihmisen on myönnettävä.
Onko Suomessa siis tilaa positiivisille ihmisille ja positiiviselle ajattelulle?
Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille.
Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.
