11 neuvoa ahdistukseen – kokeile näitä konkreettisia keinoja rauhoittua

Ahdistus on möykky, josta hoitajankin voi olla vaikea saada otetta. Nämä vinkit auttavat säätelemään levotonta oloa.

Kuva: iStock

Rintaa puristaa, sydän tykyttää. Kehossa on kummallinen jännittynyt tunne. Ihan kuin jotain pahaa tapahtuisi. Ahdistus aiheuttaa epämääräisen levottoman olon, jolle ei löydy sanoja ja selitystä. Kuvitteellinen uhka voi olla hoitajallekin hankala kohdata. Miten auttaa ahdistunutta?

”Ota potilaan hätä todesta. Ahdistukseen liittyvät kehon oireet ovat todellisia, vaikka niiden takana ei olisi yhtä selkeää syytä tai tosiasiallista uhkaa”, vastaavat psykiatriset sairaanhoitajat Sini Arhipoff ja Sari Pesu. He työskentelevät Husin Mielialahäiriöiden ja yleispsykiatrian linjalla.

Ahdistuneen kohtaaminen ei vaadi ihmetaitoja. Riittää, että hoitaja on myötätuntoinen ja valmis kuuntelemaan.
”Kyse on kuuntelun ja läsnäolon taidoista, kuten ­katsekontaktista, rauhallisesta asenteesta, kiireettömästä ilmapiiristä ja nenäliinaa tarjoavasta kädestä. Jo se ­auttaa, ettei ikävien tuntemusten kanssa tarvitse olla yksin.”
Ahdistus on tarpeellinen olotila, jonka tehtävänä on varoittaa uhkaavista tilanteista. Se kertoo tarpeesta ­pysähtyä ja rauhoittua pohtimaan omaa tilannetta. 

Kun ahdistus ottaa vallan ja paniikki on päällä, ajattelua ohjaavan aivojen etuotsalohkon toiminta heikkenee eikä ihminen pysty tunnistamaan asioita ahdistuksen takana. Ensin pitää laskea kierroksia. Miten se tapahtuu?
Seuraavat 11 neuvoa auttavat säätelemään ahdistusta.

1. Käytä kylmää

Laita kasvot kylmään veteen tai pidä kasvoilla kylmäpakkausta puoli minuuttia ja pidätä samalla hengitystä.
→ Kylmä vesi aktivoi vagushermoa, josta on suora yhteys parasympaattiseen, elimistöä rauhoittavaan hermostoon. Sydämen syke laskee ja hengitysrytmi tasaantuu. Kasvojen laittaminen uppeluksiin aktivoi sukellusrefleksin, jolloin elimistö alkaa hidastaa ei-elintärkeitä toimintojaan. Myös tunnetila tasaantuu.

2. Pinkaise portaisiin

Liiku niin, että syke nousee ja hengästyttää. Juokse portaat, hypi hyppynarulla tai tee kymmenen burpeeta eli kokovartalohyppyä.
→ Rankka fyysinen rasitus kuluttaa ahdistuksessa tuotantoaan lisääviä stressihormoneja ja vähentää kehon jännityksiä.

3. Tahdista hengitystä

Hengitä syvään, hidasta hengityksen tahtia ja pidennä uloshengitystä. Laske sisäänhengityksellä rauhallisesti neljään ja uloshengityksellä kuuteen. Pidätä hetki hengitystä sisäänhengityksen ja ulospuhalluksen välissä.
→ Syvä, rauhallinen hengitys viestii vagushermolle, ettei tilanteessa ole mitään hätää. Kehon uhkareaktiot asettuvat ja olo helpottuu.

4. Siirrä huomio toisaalle

Tee jotain, joka vaatii keskittymistä. Luettele K-kirjaimella alkavia nimiä, laske lukuja sadasta alaspäin kolmen numeron välein tai listaa kaupunkeja, joissa olet vieraillut. Tukeudu muistoihisi ja palauta mieleesi niiden yksityiskohtia. Missä konsertissa kävin viimeksi? Kenen kanssa olin ja mitä hänellä oli päällään? Millainen sää oli?
Muistoja voi houkutella esiin tuoksujen avulla. Kardemumman nuuhkaisu vie ajatukset pullan paistoon mummon kanssa: vatsa oli kipeä liiasta pullan syönnistä, mutta olo onnellinen.
→ Huomion kiinnittäminen toisaalle työllistää työmuistia ja vie aivoista tilaa ahdistusta aiheuttavilta ajatuksilta. Mukavat muistot muuttavat tunnetilaa.
Kun pahin on ohi: harjoita tunnetaitoja ja muokkaa ajattelua
Ahdistus on möykky, jonka taakse piiloutuu ­kurjia tunteita, kuten surua, pelkoa ja epävarmuutta. Niiden tunnistaminen, sanoittaminen ja hyväksyminen auttavat ymmärtämään omaa toimintaa.

5. Puhu itsellesi tunteista

Ahdistaa voi tarkoittaa vaikka sitä, että minua pelottaa tai surettaa – ja näin saa olla. Jos elämässä on surua ja pettymyksiä, sure ja muista, että surusta saa pitää lomaa. Tunteiden kanssa olemiseen ja niiden taustalla olevien tapahtumien hyväksymiseen saa myös apua.
→ Ikävät tunteet kuuluvat elämään. Niiden sanoittaminen voi lisätä niiden hyväksyntää ja helpottaa oloa.

6. Nojaa ahdistusta vasten

Opettele puhumaan itsellesi rauhoittavasti. Bussimatkat ovat minulle vaikeita. Vaikka tuntuu pahalta, voin olla tässä hetkessä. Tilanne menee ohi. Mitä enemmän kuljen bussilla, sitä helpommaksi se käy. Välttämiskäyttäytyminen lisää välttämistä ja kaventaa elinpiiriä. Kannattaa istua bussissa vaikka pari ylimääräistä pysäkinväliä ja odottaa, että ahdistus kääntyy laskuun, ennen kuin poistuu kyydistä.
→ Tunteelle vastakkaisella tavalla toimiminen helpottaa yleensä ahdistusta. Näin aivot oppivat, ettei tilanteessa ole mitään hätää.

7. Haasta omia tulkintoja

Hankalat ajatukset ruokkivat hankalia tunteita. Ajatukset ovat mielen tuotoksia, eivät tosiasioita. Niitä kannattaa haastaa. Muut matkustajat tuijottavat minua. Jotain kamalaa tapahtuu, ellen pääse bussista ulos. Vai miten on? Muut eivät kiinnitä huomiota minuun: he ajattelevat omia asioitaan. He näyttävät rauhallisilta, ehkä minäkin voisin rauhoittua.
→ Omien ajatusten haastaminen herättelee aivojen etuotsalohkoa. Se kutsuu järkimielen paikalle tarkistamaan, liittyykö tilanteeseen todellista uhkaa.

Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy

8. Surffaa ahdistuksella

Ahdistus on kuin aalto, joka tulee ja kasvaa, mutta laantuu aikanaan. Kuten aalloilla, ahdistuksellakin voi oppia surffaamaan.
Kun ahdistus tulee, muista, että se menee ohi. Jatka tekemisiäsi ja sanoita niitä itsellesi. Älä muuta tekemistäsi, jotta pääsisit pois ahdingosta. Olet turvassa aallon päällä ja voit seurata sieltä, mitä ympärilläsi tapahtuu. Jatka, kunnes huoli häiritsee sinua vähemmän.
→ Ahdistuksen kanssa oppii tulemaan toimeen elämällä ja olemalla tunteiden kanssa. Ahdistus lisääntyy, jos koettaa torjua sitä kaikin voimin.
Kun tilanne on ohi: huomaa, että selvisit
Ahdistusta helpottavia taitoja on hyvä harjoitella, jolloin ne automatisoituvat ja ovat hallussa tositilanteessa. Näin pystyy ottamaan ahdistuksen hetkellä pari askelta taaksepäin, eikä toteuta ensimmäistä mieleen tulevaa asiaa.

9. Treenaa pysähtymistä

Pysäytä itsesi kokonaan ja pyydä toista ihmistä laskemaan kolmeen. Havainnoi sinä aikana mieleesi tulevia yllykkeitä. Haluan vaihtaa asentoa, ehkä kohentaa silmälaseja. Vaikka haluaisit, pysy paikallasi.
→  Yllykkeen vastustaminen helpottuu, kun oppii tunnistamaan tapahtumat yllykkeen ja toiminnan välillä. Näin elämä ei ole reagointia asioihin, vaan tietoisia valintoja.

10. Harjoittele ottamaan rennosti

Pitkin päivää tehdyt rentoutusharjoitukset laskevat kierroksia ja rauhoittavat sympaattista hermostoa. Harjoituksiin paneutuminen vaatii aikaa ja opettelua. Myös lämmin suihku, kuppi kuumaa juotavaa ja rauhoittava musiikki rentouttavat.
→  Ahdistuneena on vaikea pysähtyä, vaikka mieli kaipaisi sitä. Pysähtyminen nostaa ahdistavat ajatukset mieleen ja pelottaa. Ellei päivässä ole lainkaan pysähtymisen paikkoja, ahdistavat ajatukset tunkevat esiin yöllä.

11. Huolehdi haavoittuvuustekijöistä

Nukutko riittävästi? Syötkö säännöllisesti? Onko sinulla aikaa palautua ja liikkua? Voi olla vaikea huomata, miten paljon vaikkapa väsymys ja nälkä vaikuttavat mieleen.
→ Tutut perusasiat ja sujuva arki lisäävät mielen hyvinvointia ja sietokykyä. Kynnys vastaanottaa arkielämän haasteita laskee, jos omat haavoittuvuustekijät ovat heikoissa kantimissa.

Jutussa käytetyt lähteet: Mielenterveystalo.fi • Marsha Linehan: DBT Skills Training Manual, 2015. • Minna Sadeniemi, Miikka Häkkinen, Maaria Koivisto, Teemu Ryhänen ja Anna-Liisa Tsokkinen: Viisas mieli - Opas tunnesäätelyvaikeuksista kärsiville, 2019.

Ahdistunut piirroshahmo istuu sykkyrällä haudaten kasvonsa käsiinsä ja polviinsa.
Kuva:
iStock

Ahdistus vai ahdistuneisuushäiriö?

Ahdistus on tavanomainen olotila, joka jossain määrin kuuluu elämään. Se liittyy usein tilanteeseen, jossa haasteet nostattavat pelon ja epävarmuuden tunteita. Hallinnan tunne ja usko omasta selviytymisestä katoaa.
Monesti ahdistus on reaktio elämässä tapahtuneisiin, surua aiheuttaviin muutoksiin tai tunnistamattomaan vaaraan, johon ei liity todellista uhkaa. Se voi liittyä myös somaattiseen sairauteen, kuten diabetekseen tai kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaan.

Uhan ja vaaran ajatus herättää kehossa ja mielessä tunteita ja tuntemuksia, kuten pelkoa, levottomuutta, jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta, sydämen tykytyksiä, huimausta ja hikoilua.
Lievä ahdistus voi lisätä hetkellisesti suorituskykyä, mutta voimakkaana se lamaannuttaa. Pitkittyneenä se voi johtaa ahdistuneisuushäiriöön, joista tavallisimpia ovat yleistynyt ahdistushäiriö, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja julkisten paikkojen pelko.

Lievään ahdistukseen ja sen taustalla olevien asioiden hyväksymiseen voi saada apua esimerkiksi Mielenterveystalo.fin ahdistuksen omahoito-ohjelmasta. Ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan esimerkiksi psykoterapeuttisilla hoitomenetelmillä ja tarvittaessa lääkityksellä.