”Säästötoimet ovat monilla työpaikoilla ylittäneet kohtuuden rajat”, toteaa Suomen Sairaanhoitajien asiantuntija Liisa Karhe.
Vastauksista käy ilmi, että säästöjen kohteena ovat tarvikkeet, laitteet ja välineet, kuten myös osaavat kollegat, sijaiset ja koulutus.
Vaikka vastaajien kuormittuneisuus oli hieman alemmalla tasolla kuin koronavuosien aikaan vuonna 2021, tilanne ei ole helpottunut merkittävästi. Joka viides kyselyyn vastannut kertoo hoitotyötä jäävän tekemättä ajan puutteen takia lähes jokaisessa työvuorossa ja joka kolmas viikoittain.
“Toteutumaton hoitotyö paljastaa, että asiakas- ja potilasturvallisuus on vaarassa, kun potilaiden ohjauksesta, hygieniasta, asentohoidosta, haavahoidoista ja kuntoutuksesta joudutaan tinkimään. Näiden hoitamatta jättäminen nostaa terveydenhuollon kustannuksia”, toteaa Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Pauna.
Sairaanhoitajat kuvasivat usein kärsivänsä eettisestä kuormituksesta ehtiessään hoitamaan oiretta ihmisen sijaan. Toteutumattomasta hoitotyöstä jää valtaosa näkymättömiin, koska sairaanhoitajat eivät ehdi tekemään kaikesta haittatapahtumailmoituksia. Seurauksetkin näkyvät usein viiveellä ja ne tulevat monin verroin kalliimmaksi, kuin oikea-aikainen, laadukas hoito.
Sairaanhoitajat ovat hyvinvointialueiden suurin ammattiryhmä, jonka työpanos on kriisitilanteissa välttämätön, kuten koronan kohdalla huomattiin. Kyselyyn vastanneista kolme neljästä kertoo, ettei viimeiseen kahteen vuoteen ole osallistunut kriisivalmiuskoulutukseen.
”Sairaanhoitajat ovat suurin ammattiryhmä, joka toimii aina etulinjassa kriisitilanteissa. Heitä ei voi jättää suunnittelun ja koulutuksen ulkopuolelle”, toteaa Pauna.
Kyselyyn vastasi elo–syyskuussa 2 741 sairaanhoitajaa, joista suurimmalla osalla oli yli 10 vuoden kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Suomen Sairaanhoitajat ry on Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö.
