Nyt on vihonviimeinen hetki varautua tulevaan

Hoitoalan ammatti on yksi maailman parhaista ammateista. Työ on merkityksellistä, mielenkiintoista ja antaa itselle paljon. Työolosuhteiden on oltava kunnossa, jotta työ sujuu ja palkitsee tekijäänsä. Tätä päättäjien tulee konkreettisesti tukea, kirjoittaa keikkasairaanhoitaja Jan Holmberg.

Kuva: Kirsi Tuura

Keikkasairaanhoitajana saan olla hoitoalan työpaikoilla kuin kärpäsenä katossa. Nautin työskentelystä keikkapaikassa, jossa työilmapiiri on raikas. Perehdytys työvuoroon on selkeä, nopea ja tehokas. Töihin ryhdyttäessä minulle sanotaan, että tarvittaessa voin kysyä keneltä tahansa apua.

Tiedän tutkimuksista, että osaavien hoitotyön johtajien ratkaisut näkyvät potilaille saakka. Hyvissä käsissä hoitajat ja potilaat ovat tyytyväisiä ja kokevat tulevansa kohdelluksi ihmisarvoisesti. Siksi on hyvä muistaa, että työolosuhteet ovat kunnossa, kun myös hoitoalan johtajien annetaan tehdä työnsä pitkäjänteisesti ja rauhassa.

Hoitotyön arkisen tuoksinan keskeltä voin kertoa päättäjille yhden tärkeän viestin. Tehkää päätöksiä, joilla vaalitaan hoitajien hyviä työolosuhteita. Se tarkoittaa vaikkapa sitä, että vastuullisesta työstä maksetaan kunnon palkka ja henkilöstömitoituksista ei tingitä. Ja sitä, että hoitaja saa keskittyä eettisesti korkealaatuiseen ja merkitykselliseen työhönsä rauhassa.

Monet hoitajat kokevat valtavaa väsymystä. Olemme aidosti huolissamme työmme arvostuksesta. Sitäkin enemmän olemme huolissamme potilaista. Siitä, kuka heitä pian hoitaa, koska tekijöitä on yhä vaikeampi löytää.

olen nähnyt, että kaikesta pitää koko ajan säästää ja tehdä vuosi vuodelta parempaa tulosta vähemmillä resursseilla. Rahamantra on soinut kuin rikkinäinen levy budjettipöydistä hoitajien suuntaan koko pitkän työurani ajan. Silti muun muassa sihteerin töiden siirtäminen hoitajan työksi on hölmöläisten hommaa.

Hoitajien kahvihuoneesta huikkaisin hyvinvointialueiden päättäjien ja työnantajien pöytään toisenkin neuvon. Näköalaton tinkiminen vaikkapa selkeästä työnkuvasta, työtehtävien mielekkyydestä ja sopivasta työmäärästä lisäävät pitkässä juoksussa kustannuksia. Se näkyy uupumisoireina, sairauslomina, pessimistisenä puheena omasta työpaikasta ja pyrkimyksenä vaihtaa alaa.

Nyt on vihonviimeinen hetki varautua tulevaan. Luottaa kehitystyössä koulutettujen hoitotyöntekijöiden ammattitaitoon, osaamiseen ja viesteihin. Karsia pois hoitotyön kuormitustekijät, jotka turhaan vaikeuttavat, rasittavat, rajaavat ja vievät kohtuuttomasti aikaa siltä ydintyöltä, johon hoitaja on palkattu. Muussa tapauksessa päätettäväksi jää vain se, kuinka monta terveysalan toimipistettä on pakko hoitajapulassa sulkea.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä