Johanna Salmivuori on Suomen ensimmäisiä maksahoitajia. Hänen potilaansa tarvitsevat paljon tukea. ”Luottamuksellinen suhde auttaa hoidossa”, sanoo Johanna.
Elinten kuningas. Näin Husin Lohjan sairaalan gastroenterologian vastaanotolla työskentelevä maksahoitaja Johanna Salmivuori, 35, kuvailee maksaa.
”Toki kaikki elimet ovat tärkeitä, mutta maksalla on erityisen paljon tehtäviä. Se puhdistaa elimistöä myrkyistä, käsittelee ravintoaineita, tuottaa sappea, proteiineja ja hyytymistekijöitä, varastoi vitamiineja, sokeria ja rasvaa…”, Johanna luettelee.
Toinen määritelmä, jonka Johanna maksalle antaa, on sitkeä sinnittelijä.
”Maksa yrittää viimeiseen asti hoitaa kaikki hommansa ja korjata itseään.”
Maksan sinnittelyn takia maksasairaudet ovat hyvin salakavalia. Rasvamaksa ei tavallisesti oireile mitenkään. Fibroosikaan ei yleensä aiheuta oireita. Suurin osa kirrooseistakin todetaan vasta, kun maksan toiminta on jo alkanut pettää.
”Usein se menee niin, että ihminen voi ihan hyvin – kunnes hän ei enää voikaan hyvin. Hän joutuu päivystykseen, ja siellä havaitaan pitkälle edennyt maksasairaus.”
Johanna kuuluu siihen pioneerijoukkoon, joka viime keväänä valmistui maksahoitajaksi ammattikorkeakoulu Arcadasta. Uusi täydennyskoulutus vastaa sekä ammattilaisten että sairastuneiden toiveisiin.
Maksahoitajia tarvitaan, koska maksasairaudet lisääntyvät. Sekä ylipaino, erityisesti vyötärölihavuus, että alkoholinkäyttö ovat syitä rasvamaksan kehittymiseen. Hoitamaton rasvamaksa johtaa lopulta kirroosiin. Kohtuullinenkin alkoholinkäyttö ylipainoon yhdistettynä voi vaurioittaa maksaa.
”Maksasairauksiin liittyy vielä aika vahva leima ja häpeää. Siksikin koulutus ja lisätieto ovat tarpeen”, Johanna korostaa.
Vastaanotollaan hän tapaa potilaita, joilla on jo pitkälle edennyt maksasairaus. Elintapoihin liittyvien maksasairauksien lisäksi maksaa vaurioittavat eräät autoimmuunisairaudet ja virustulehdukset, kuten B-hepatiitti.
Hoidon tavoitteena on estää tilanteen paheneminen.
”Fibroosiin ja kirroosiin ei ole lääkkeitä vaan hoito on oireenmukaista. Alkoholinkäytöstä pidättäytyminen on ehdotonta, ja painoakin pitäisi saada putoamaan. Se, että potilas sitoutuisi hoitoon, on tosi tärkeää.”
Ihminen pystyy elämään kirroottisenkin maksan kanssa. Mutta joskus tilanne menee niin pahaksi, että ainut vaihtoehto on elinsiirto.
Maksahoitajakoulutuksen Johanna kävi yhdessä kollegansa kanssa. Koulutus poiki myös työnkuvan kehittämistä.
”Tällä hetkellä potilas tulee meillä hoitajan ohjaukseen lääkärikäynnin yhteydessä. Jatkossa alamme pitää myös omaa maksahoitajan vastaanottoa. Osa lääkäreiden vuosikontrolleistakin on siirtymässä meille hoitajille.”
Myös elastografia on siirtymässä Johannalle ja hänen kollegalleen. Elastografia on ultraäänellä tehtävä tutkimus, jolla voidaan selvittää maksakudoksen tilaa ja saada viitteitä mahdollisesta fibroosista tai kirroosista.
Johanna korostaa, miten tärkeää olisi löytää ajoissa ne potilaat, joilla on riski vakavaan maksasairauteen.
”Jos meille tutkimukseen tulleella potilaalla todetaan rasvamaksa, hän palaa takaisin perusterveydenhuollon potilaaksi. On tarkoitus, että jatkossa nämäkin potilaat kävisivät maksahoitajan vastaanotolla saamassa tietoa siitä, miten vaalia maksan terveyttä.”
Johanna muistuttaa, että vain osa rasvamaksoista etenee fibroosiin asti, ja siihen voi mennä parikymmentäkin vuotta.
Aiemmin Johanna työskenteli päivystyksessä, jossa potilaat vaihtuivat ja työtä tehtiin hetkessä. Nykyisessä työssä hoitosuhteet ovat pitkiä, ja potilaat tulevat tutuiksi.
”Vakavat maksasairaudet ovat elinikäisiä sairauksia, ja potilas tarvitsee paljon tukea. Näen tosi tärkeänä potilaan kohtaamisen. Kun hoitajan ja potilaan välille muodostuu luottamuksellinen suhde, se auttaa sairauden hoidossa.”
Kaikki suusta suolistoon kuuluu meille gastroenterologian vastaanotolle.
Johanna painottaa potilailleen, että yhteyttä kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä. Niin pientä asiaa ei olekaan, että soitto olisi turha.
”Tutkimuksissakin on todettu hoitajan roolin merkitys maksapotilaan hoidossa. Jos hoitajalla ja potilaalla on aktiivinen ja toimiva suhde, tulee vähemmän päivystysreissuja ja osastojaksoja.”
Tämä johtuu siitä, että potilas osaa tunnistaa merkit tilanteen pahenemisesta ja hakeutua ennaltaehkäisevästi hoitoon. Esimerkiksi askitesnesteen kertyminen vatsaonteloon voi näkyä painonnousuna tai vyötärönympäryksen kasvuna. Mustaksi muuttuneet ulosteet voivat kertoa siitä, että ruokatorveen on muodostunut vuotavia suonikohjuja.
Johannan työnkuva on moninainen. Gastroenterologian vastaanotolla hän hoitaa maksapotilaiden lisäksi kaikkia muitakin ruoansulatuskanavan ja siihen liittyvien elinten sairauksia sairastavia.
”Kaikki suusta suolistoon kuuluu meille. Maksasairauksien lisäksi toinen iso ryhmä ovat IBD:tä eli kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavat.”
Gastroenterologia on yksi Lohjan sairaalan sisätautien erikoisaloista. Muita erikoisaloja ovat muun muassa reumasairaudet, sydänsairaudet, diabetes, hematologiset sairaudet ja neurologiset sairaudet. Tarvittaessa henkilökunta paikkailee toinen toisiaan. Johanna saattaa esimerkiksi työskennellä päivän hematologian vastaanotolla.
Lisäksi noin puolet työviikostaan Johanna on töissä päiväyksikössä. Siellä annetaan sisätautipotilaille erilaisia hoitoja, kuten syöpähoitoja, biologisia hoitoja ja venesektioita.
”Työnkuvat täydentävät toisiaan. Usein tapaan päiväyksikössä samoja potilaita, joita olen hoitanut vastaanotolla.”
Johanna sanoo, että hoitajan työ on laajentanut omaa näkökulmaa elämään ja ihmisyyteen.
”En ennen hoitajan uraani olisi osannut ajatellakaan, mitä kaikkea voi olla olemassa. Kun elää potilaiden rinnalla heidän vaiheitaan, ymmärtää, että kaikki on vain elämää. Mitään tabuja ei ole.”
Maanantai. Päiväyksikössä minulle sattui pääasiassa potilaita, jotka tulivat saamaan biologisia lääkkeitä. Suuri osa näistä on myös gastroenterologian vastaanoton potilaita. Kävin vastaanoton yhteydessä läpi pistosohjausta niiden potilaiden kanssa, joiden on tarkoitus siirtyä infuusiosta itsepistettävään injektiohoitoon. On mukavaa, kun monta potilaan asiaa hoituu samalla käynnillä.
Tiistai. Gastrolla kahden lääkärin työparina. Otin potilaita vastaan lääkärin vastaanottoa edeltävästi. Yksikkömme on juuri muuttanut, joten välillä potilaita sai etsiä ympäri sairaalaa. Tutut potilaat kertoivat mielellään voinnistaan ja siitä, miten heillä on sujunut. Sydäntä lämmitti, kun potilas kiitti hyvästä hoidosta.
Keskiviikko. Päiväyksikössä hoidin koko päivän syöpäpotilaita antamalla syöpälääkkeitä ja verituotteita. Yksi potilas tuli saamaan ensimmäiset sytostaatit, ja hänellä oli paljon kysymyksiä. Päivän lopussa hän kotiutui onnellisena siitä, että hoidot ovat nyt käynnistyneet.
Torstai. Gastroenterologian hoitajan listaa pitäessäni tarkistin potilaiden seurantaverikokeita, joiden perusteella kirjoitin heille hoitokirjeitä sekä soittelin vointisoittoja. Pidin samalla omaa vastaanottoa. Potilaiden asioita selvitellessä vierähtää helposti paljonkin aikaa.
Perjantai. Päiväyksikön potilas tuli saamaan sytostaatteja, mutta jouduinkin viemään hänet kuumeilun vuoksi päivystykseen. Muuten päivä sujui ilman suurempia haasteita.
