Tämä asia jokaisen hoitajan on tiedettävä

Kuvateksti
Kuva: Unsplash

Otsikon nähtyäsi mietit muutaman sekunnin. Mikä voi olla hoitajan työssä noin tärkeää? Uteliaisuutesi vei voiton ja klikkasit otsikkoa. Tarkoitukseni oli huijata sinua tekemään juuri niin.

Klikkotsikon tekaiseminen oli yksinkertaista. Piilotin otsikon tärkeimmän tiedon ja korvasin sen sanalla tämä. Sitten tarjosin yhtä yksinkertaista ratkaisua hoitotyöhön, joka vaatii monenlaista tietoa, taitoa ja osaamista.

Ennen tätä blogikirjoitusta selasin kymmenen minuuttia lehtien terveyttä koskevaa uutisointia. Ensimmäisenä klikkasin huolen tunteeseen vedonnutta otsikkoa Kärsitkö ummetuksesta? Tässä vaiheessa siitä kannattaa huolestua. Vasta jutun viimeisessä virkkeessä kerrottiin vastaus. Jos ummetusta on jatkunut yli kolme viikkoa, tulisi varata aika lääkäriin. Tosin tiedosta ei ole mitään hyötyä, eikä se jokaisen ihmisen kohdalla pidä edes paikkaansa.

Seuraavaksi klikkasin uudella tiedolla vihjailevaa otsikkoa miksi vatsa on aamulla littana ja illalla kuin ilmapallo? Tämä on litteän aamumahan syy. Jutun luettua jäi sellainen olo kuin asia olisi selitetty tarhaikäiselle. Yön jälkeen nimittäin elimistö on sulattanut ruoan ja kehossa voi olla vähemmän nestettä.

Terveyttä käsittelevien juttujen huonointa aatelia oli kuitenkin tiedejutulta vaikuttanut kannattaako liikkujan vältellä hiilihydraatteja. Liikuntalääketieteen dosentti vastasi jutussa asian riippuvan siitä, harrastaako ihminen kevyttä liikuntaa vai kestävyyslajeja. Ainoa hyvä uutinen oli, ettei juttu ainakaan ollut valeuutinen.

Otsikoita klikatessa tuntui välillä, että toimittaja oli seonnut omaan näppäryyteensä. Hyvä esimerkki oli HUS:n ylilääkäri avaa laskelmansa: Näin sotesta tulee tuplakulu – pelaako päivystys vain lentopalloa? Kertooko juttu siis ylilääkärin laskelmista, sote-kuluista vai lentopallosta? Näin-sana viittasi klikkiotsikkoon, mutta ilmeisesti on vanhanaikaista ajatella otsikon edes vihjaavan mistä artikkelissa on kyse.

Julkisen sanan neuvoston journalistin ohjeiden mukaan journalistilla on velvollisuus pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Klikkiotsikkoja tehtaileva toimittaja siis pyrkii tähän siinä onnistumatta, ja se riittää hänen pomolleen. Vähän niin kuin mielivaltainen yksityisen sairaalaan hoitaja, jonka mielestä potilaan kipulääkityksestä kannattaa pihistellä. Molemmat haluavat säästää firman rahoja ja houkutella maksavia asiakkaita kyseenalaisin keinoin.

Hyvän artikkelin tunnistaa siitä, ettei merkittävä uutinen tarvitse klikkiotsikkoa. Sellainen on esimerkiksi hoitaja huomaa sydämen vajaatoiminnan usein ensimmäisenä. Vai olisiko sekin pitänyt vääntää muotoon hoitajat huomaavat tämän hengenvaarallisen sairauden ensimmäisinä

Mitä tavallinen uutisia lukeva ihminen voi sitten asialle tehdä? Seurata vaikkapa Klinikinsäästäjät Facebook- tai Twitter-tiliä. Klikinsäästäjät paljastavat jutun sisällön, jolloin otsikkoa ei tarvitse klikata. Esimerkiksi kuuluuko salaatti säilyttää jääkaapissa vai huoneenlämmössä. Klikinsäästäjät paljastavat päivityksessään vastauksen otsikkoon yhdellä sanalla: jääkaapissa. Nerokasta!

Ai niin, ja takaisin tämän blogikirjoituksen otsikkoon. Opin klikkijournalisteilta, että vastauksen otsikkoon tulee selvitä vasta tekstin lopussa. Ja tässä se tulee: jokaisen hoitajan on tiedettävä, mitä hän tekee. Tadaa!

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.