Koronapilvessäkin voi olla hopeareunus

Kuvateksti
Unspalsh: Iva Rajovic

Minua viehättää positiivinen psykologia. Törmäsin termiin nykyisissä työnohjaajan opinnoissani. Positiivinen psykologia on kiehtova aihe. Kaikenlaista psyykkistä ongelmatiikkaa on nimittäin tutkittu jo kauan, mutta mikä on näiden elämässä positiivisesti eteenpäin porskuttavien salaisuus? 

Tiedän, että optimistia pidetään usein vähän tyhmänä tai yksinkertaisena ja vähintään elämän realiteetteja ymmärtämättömänä. Pessimistisemmän asenteen omaavat yrittävätkin usein pudotella optimistia leijailemasta pilvilinnoistaan alas. Täytyyhän aikuisen ihmisen nyt ymmärtää, että maailma on julma, kova ja epäreilu paikka. Optimisti kohtaa kuitenkin elämässään myös vastoinkäymisiä, epäreiluutta ja kriisejä – ei ole optimistinkaan elämä pelkkää ruusuilla tanssimista. Optimisti ei siis yleensä ole tietämätön elämän realiteeteista. 

Kyse onkin enemmän siitä, että positiivisesta asenteesta on hyötyä vastoinkäymisten kohtaamisessa ja yli pääsemisessä. Positiivisella asenteella varustettu löytää ehkä vastoinkäymisestä jonkin hyvänkin puolen, kriisi opettaa hänelle omasta itsestään ja epäreiluutta kohdatessaan hän jaksaa uskoa myös oikeudenmukaisuuteen.

Tärkein hyöty positiivisesta ajattelutavasta on kuitenkin se, että vaikean tilanteen ollessa käsillä, optimisti tietää myös paremman päivän olevan tulossa. Optimisti ammentaa voimavaroja aikaisempien kokemuksien tuomista opeista. Positiivisuus myös vahvistuu, kun vastoinkäymisestä pääsee eteenpäin. Tällaiseen positiivisuuden ”limboon” toivoisi suuremman määrän ihmisistä päätyvän. Näin vahvistuu myös se kuuluisa resilienssi. 

Toivomisella asia ei tietenkään ratkea. Ihmisten taustat ja elämänkokemukset ovat varsin erilaisia – emmekä todellakaan ole samalla viivalla edes elämämme lähtökuopissa. Lisäksi persoonallisuutemme ovat erilaisia.

Onneksi aivomme ovat hyvin mukautuvaiset ja ne voi opettaa huomaamaan hyvät ja positiiviset asiat negatiivisten sijaan. Onnen taidot -kirjassa (Duodecim) on liuta hyviä vinkkejä, mutta yksi on helposti toteutettava vaikkapa työpäivän päätteeksi: Tee mielessäsi lista hyvistä ja huonoista asioista. Yhtä epäonnistumista tai huonoa asiaa kohti tulisi listata vähintään kolme onnistumista ja hyvää asiaa. Ja vaikkei hyviä asioita jollekin päivälle löydä, jo yritys niiden etsimiselle muokkaa aivojamme positiivisemman ajattelun suuntaan. 

Positiivisuudella, optimismilla sekä resilienssillä on tärkeä rooli juuri nyt terveydenhuollossa. Koronaviruksen toisen aallon tuoma testaamiskapasiteetin lisääminen, tartuntaketjujen jäljittäminen ja potilaiden hoitaminen kuormittaa jo ennestään koronakeväällä väsyneitä ammattilaisia. Usko siihen, että tämäkin vaihe menee ohi ja tästä selvitään, on nyt tärkeää. Vapaa-ajalla kannatta nyt olla itselleen tietoisesti lempeä ja myötätuntoinen, keskittyä itselleen hyvää oloa tuottaviin asioihin ja viettää aikaa rakkaiden kanssa – se turvallisuus tietysti mielessä.

Optimistina ajattelen, että kevät opetti meille jotakin. Olemme taitavampia taudin hoitamisessa, ohjeet ovat asteen selkeämmät, suojavarusteita pitäisi riittää kotimaisten toimittajien ansiosta ja toimintatapoja on hiottu. Rokotteen valmistuminen häämöttää jossain horisontissa. Löytyisiköhän tältäkin tummalta pilveltä se hopeareunus?