Järjestöt epäilevät, että uudistus söisi kätilön ammatin vetovoimaa. Tehy ja Kätilöliitto esittävät tilalle ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Kätilökoulutuksen uudistusta on puuhattu pitkään – yli kymmenen vuotta. Uudistus uhkaa mennä Tehyn ja Kätilöliiton mielestä väärään suuntaan.
Eduskunta saa todennäköisesti lähiviikkoina käsiteltäväksi lakiesityksen kätilökoulutuksen uudistamisesta.
Esityksen mukaan kätilöksi haluava suorittaisi ensin sairaanhoitajan tutkinnon. Sen jälkeen hän jatkaisi kätilöksi. Lisäkoulutuksen kesto olisi 18 kuukautta ja 3 000 tuntia.
”Melko antiikkista, ettei kestoa ilmoiteta opintopisteinä”, huomauttaa Tehyn koulutusasioiden päällikkö Juha Kurtti alkajaisiksi.
Tehyllä ja Kätilöliitolla on muutakin kritisoitavaa. He kirjoittivat asiasta yhteisen kannanoton joulukuussa. Jo aiemmin ne ovat tehneet aiheesta useita lausuntoja.
Käytännössä kätilökoulutus pitenisi viisivuotiseksi, mutta koulutustaso ei nousisi. Tutkinnolta vietäisiin tutkintostatus, mutta kätilön tutkintonimike säilyisi.
Epäselvää on, miten kätilöksi pyritään opiskelemaan, jos siitä tulisi erillinen koulutus sairaanhoitajan koulutuksen perään. Esityksessä puhutaan ehdollisesta valinnasta. Kiinnostaisiko kätilöksi jatkaminen edelleen, jos taskussa on jo sairaanhoitajan paperit?
”Kätilön koulutus on aina ollut vetovoimainen. Emme halua, että uudistus horjuttaa tätä. Kätilön työ kuuluu Suomen arvostetuimpiin ammatteihin”, Juha Kurtti toteaa.
Tehy ja Kätilöliitto ehdottavat sen sijaan, että kätilökoulutuksesta tulisi ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Samantyylinen malli eli sairaanhoitajakoulutuksen päälle rakentuva ylempi korkeakoulututkinto on käytössä jo Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa. Myös kätilöopettajien verkosto on tällä kannalla.
”Se voisi toimia myös pilottina ylemmille ammatillisille tutkinnoille.”
Nykyisellään kätilökoulutus kestää 4,5 vuotta ja sen laajuus on 270 opintopistettä. Koulutus on kaksoistutkinto eli opiskelija saa pätevyyden sairaanhoitajaksi ja kätilöksi. Hallitus haluaa eroon nimenomaan kaksoistutkinnoista.
Kätilöliiton puheenjohtaja Päivi Oinonen kutsuu uudistusta Helsingin Sanomien yleisönosastossa suureksi harhautukseksi. Hänestä muutos on näennäinen.
”Mitä vain voi vielä käydä. Elämme jännittäviä hetkiä. Teemme vaikutustyötä loppuun asti”, Juha Kurtti toteaa.
Uuden lainsäädännön on määrä tulla voimaan elokuussa 2028.
