1. Mitä turvaruoka tarkoittaa?
Turva- tai luottoruoka on terveydellisin perustein myönnettävä erityisruokavalio koulu- ja päiväkotiruokailussa. Turvaruokaa voidaan antaa kasvun ja kehityksen tueksi lapsille, joilla on vakavia syömisen haasteita ja jotka eivät pysty syömään tarjolla olevia ruokia.
Yleensä kyseessä ovat lapsen neurokirjoon liittyvät ominaisuudet. Neurokirjoon kuuluvilla lapsilla on usein aistiherkkyyksiä, jotka voivat estää syömisen kokonaan. Ruoan haju, rakenne tai ulkonäkö voivat aiheuttaa voimakasta pahoinvointia ja johtaa siihen, että lapsi jää päivän aikana kokonaan ilman ravintoa.
Luottoruoka vähentää ruokailutilanteessa koettua ahdistusta ja helpottaa uusiin ruokiin tutustumista.
”Turvaruoan ideana on turvata riittävä energian- ja ravinnonsaanti. Se tukee lapsen hyvinvointia ja oppimista”, toteaa lasten ja nuorten ravitsemusterapeutti Saara Karjalainen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.
2. Kenelle turvaruokaa tarjotaan?
Turvaruoan saaminen ei edellytä esimerkiksi autismikirjon tai adhd-diagnoosia. Ei ole myöskään niin, että kaikki neurokirjon lapset tarvitsisivat turvaruokaa.
Turvaruokaa ei ole tarkoitettu yleisratkaisuksi syömisen haasteisiin, vaan taustalla on oltava terveydellinen huoli lapsesta. Tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.
Päätöksen turvaruoasta tekee ravitsemusterapeutti tai asiaan perehtynyt lääkäri. Turvaruokalistan laadinnassa kuullaan vanhempia.
Erityisruokavaliotodistus on voimassa kolme kuukautta kerrallaan. Tilannetta on tärkeää arvioida säännöllisesti. Ruokavalio ei saisi kapeutua pysyvästi.
3. Miten ruokalista rakennetaan?
Turvaruokalista pyritään rakentamaan niin, että vaihtoehtoja on useampia. Usein luottoruoat ovat yksinkertaisia ja selkeitä. Tavoitteena on tarjota lapselle päivittäin mahdollisimman täysipainoinen ateria, johon kuuluu hiilihydraatteja, proteiineja ja kasviksia.
Saara Karjalainen kertoo, että vanhemmilta saattaa tulla yksityiskohtaisia toiveita, kuten että raejuuston olisi oltava jotain tiettyä merkkiä. Turvaruoka pohjautuu kuitenkin kaupungin omiin päiväkoti- ja kouluruokalistoihin ja hankintakilpailutuksiin.
4. Kuinka kannustaa lasta maistamaan, jos hänellä on syömispulmia?
Vaikka lapsella olisi erillinen turvaruoka, lasta pitää kannustaa pikkuhiljaa ottamaan lautaselle myös muita tarjolla olevia ruokia, vaikkapa vain kurkunpalan. Maistamispakkoa ei saa kuitenkaan olla.
Syömispulmaista lasta auttaa, kun ruokailutilanne on rauhallinen. Kiire ja hälinä kuormittavat erityisesti aistiherkkiä lapsia. Ruokailua voi rauhoittaa esimerkiksi istumajärjestyksellä tai pienemmillä pöytäryhmillä. Lasta voi kannustaa tutustumaan ruokaan kaikilla aisteilla.
