Millaisia paineita pojilla on kehostaan, Hanna-Kaisa Jussila?

A-klinikkasäätiössä työskentelevä Hanna-Kaisa Jussila muistuttaa, että kehorauha kuuluu myös pojille ja miehille.

Kuvateksti
Koska syömishäiriö mielletään usein nuorten tyttöjen sairaudeksi, poikien oireilu voi jäädä tunnistamatta, sanoo Hanna-Kaisa Jussila.
Kuva: Jaakko Martikainen

1. Miten poikien syömishäiriö eroaa tyttöjen syömishäiriöstä?

Tytöt haluavat hoikemmiksi, mutta pojilla syömishäiriön taustalla voi olla halu saada isompi ja lihaksikkaampi keho. Massaa saatetaan hankkia ­”bulkkaamalla” eli ylensyömällä, ­lisäravinteilla ja jopa dopingilla. Koska syömishäiriö mielletään nuorten ­naisten sairaudeksi, ammattilaiset tai pojat itsekään eivät välttämättä tun­nista sitä. Oireiluun voi liittyä pakonomaista liikkumista, lihavuutta ja ahmintaa.

2. Millaisia paineita pojilla on kehostaan?

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Elokuvat, mainokset ja some luovat paineita. Mieskuva on muuttunut ehkä sallivampaan suuntaan, mutta ajatus ideaalivartalosta ei ole juurikaan muuttunut. Kuvavirrassa näkyy pitkiä, lihaksikkaita miehiä sixpackeissaan. Selatessa voi unohtua, että kuvakulmilla, valaistuksella ja filttereillä saa paljon aikaan. Kuvat voivat aiheuttaa tyytymättömyyttä ja ajaa nuoren epäterveisiin tapoihin tavoitella ihanneulkonäköä.

Maskuliinisuuteen liitetään ajatus vahvuudesta, jossa epävarmuuksista puhuminen koetaan heikkoudeksi. Poikien ja miesten oletetaan kuittaavan kommentit kehostaan huumorilla, vaikka nimittelyt voivat jäädä mieleen vuosiksi. Kehorauha pitää antaa myös miehille.

3. Miten päiväkodissa ja koulussa voi ehkäistä poikien ulkonäköpaineita?

Kaikkien aikuisten tehtävä on tukea kehorauhaa. Myös omasta vartalostaan pitäisi puhua hyväksyvästi. Esimerkiksi Väestöliitolla on aiheesta hyvää materiaalia varhaiskasvatukseen. Jos lapsi tuntuu jäävän kehonkuvapulmien kanssa yksin, aikuisen kannattaa ottaa asia rohkeasti puheeksi. Syömishäiriöliittoon voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.

4. Miten yleistä doping on?

Suomalaistutkimuksen mukaan kuntodopingia on kokeillut 1,5 prosenttia miehistä ja 0,3 prosenttia naisista. Yleisin motiivi on ulkonäön muokkaus. Terveysriskejä on paljon mielialan muutoksista sydän- ja verisuonisairauksiin. Erityisen haitallista hormonitasapainon häiriintyminen on murrosikäiselle.

Lisäravinteiden käyttö on yleisempää. Hyvä kysymys on, mihin kasvava nuori niitä tarvitsee. Miksi tavallinen ruoka ei riitä? Lisäravinteisiin liitetään kovia lupauksia, mutta tieteellinen näyttö usein puuttuu.

5. A-klinikkasäätiöllä, Poikien talolla ja Syömishäiriöliitolla on yhteinen hanke poikien kehosuhteesta. Mitä tavoitteita sillä on?

Haluamme luoda vastapuhetta somen ulkonäköpaineisiin ja tarjota nuorille sanoja ulkonäköpaineiden käsittelyyn. Tuotamme työpajamallin 13–18-vuotiaiden poikien kanssa työskenteleville ammattilaisille kuten kouluterveydenhoitajille, opettajille ja valmentajille. Siihen kuuluu videoita ja konkreettisia ohjeita.

RESET-hanke järjestää 11.5. maksuttoman webinaarin ammattilaisille. Lisätietoa Insta­gramista: @reset_pojatjakehot.

Hanna-Kaisa Jussila

  • 41-vuotias kehittämiskoordinaattori
  • A-klinikkasäätiön RESET Pojat ja kehot -hankkeessa ja Dopinglinkissä.
  • Koulutukseltaan sosiologi ja tradenomi. Tekee vapaaehtoistyötä Syömishäiriöliitossa.
  • Perheeseen kuuluu puoliso ja uusperheen kolme lasta.
  • Harrastaa monenlaista liikuntaa ja päämäärätöntä Instagram-selailua. Kuuluu lukupiiriin.