Tyroksiinia, kiitos! Kilpirauhasen vajaatoiminta tunnistetaan aiempaa paremmin – monet potilaat silti tyytymättömiä hoitoonsa

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta voivat viestiä täydellinen vetämättömyys ja lukuisat muut vaivat.

Kuvateksti
Tyroksiinihormonia tuottava kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa henkitorven molemmin puolin.
Kuva: iStock

Kaulan alaosasta löytyy noin 20–25 grammaa painava kilpirauhanen. Pikkuruisesta koostaan huolimatta sen vaikutukset ovat kehossa valtavat.

Kilpirauhanen tuottaa tyroksiinihormonia, joka vaikuttaa muun muassa aivojen toimintaan ja muistiin, vireystasoon, lämmöntuottoon, kolesterolipitoisuuksiin, painoon, suolen toimintaan – ja loppuen lopuksi koko elimistön toimintaan.

Jos kilpirauhanen ei kykene tuottamaan normaalia määrää tyroksiinia, on kyse kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Alttius siihen on perinnöllistä ja riski sairastua kasvaa iän mukana. Jopa noin kuusi prosenttia väestöstä eli 300 000 suomalaista on nykyisin kilpirauhaslääkityksellä.

Reilun kymmenen vuoden aikana diagnosoitujen määrä on 2,5-kertaistunut. Päällimmäinen selitys on tietoisuuden koheneminen ja diagnostiikan tarkentuminen.

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä naiset kärsivät kilpirauhasen vajaatoiminnasta huomattavasti miehiä useammin. Tämän arvioidaan johtuvan hormonitoiminnoista.

Varsinaiseksi laukaisijaksi vajaatoimintaan paljastuu lähes aina kilpirauhasen autoimmuunitulehdus eli Hashimoton tyreoidiitti. Se kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa, ja usein huomaamatta. Joillekin on diagnosoitu esimerkiksi masennus ennen oikean syyn eli tyroksiinin puutoksen selviämistä.

Vajaatoiminnan taustalla voi myös olla radiojodihoito, jota käytetään kilpirauhasen liikatoiminnassa eli silloin, kun rauhanen tuottaa tyroksiinia liikaa. Hyvin harvinaisessa tapauksessa taustalla voi olla aivolisäkkeen vajaatoiminta. Silloin aivolisäke ei tuota tarpeeksi kilpirauhasta stimuloivaa hormonia.

Tyroksiinia tablettina

Oirekuvasto on hyvin moninainen ja yksilöllinen. Tyypillisimpiä oireita ovat alavireisyys, paleluherkkyys, painonnousu, ummetus, sydämen sykkeen hidastuminen ja ihon kuivuminen.

Pelkät oireet eivät riitä sairauden toteamiseen vaan se tapahtuu tyreotropiini- eli TSH-verikokeella. Vajaatoiminnassa TSH-arvo nousee ja usein samalla veren tyroksiinihormonin (T4V) pitoisuus alenee.

”Kilpirauhasen vajaatoiminnassa tyroksiinihoito aloitetaan aina, kun TSH-pitoisuus on suurentunut ja T4V on pienentynyt. Tyroksiini on hoidon kulmakivi. Sen tehoa seurataan oireiden ja kilpirauhasarvojen perusteella”, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Eino Ahtola Mehiläisestä.

Lääkitystä nostetaan yleensä vähitellen, kunnes löytyy sopiva annos.

Piilevässä eli subkliinisessä kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH-arvo on poikkeava, mutta varsinaisia oireita ei ole. Tässä tilanteessa kilpirauhasarvot kontrolloidaan Ahtolan mukaan yleensä uudelleen parin kuukauden kuluessa.

”Samalla voidaan yleensä ottaa myös TPO-vasta-aineet, jotka kertovat, mikäli kyseessä on autoimmuunipohjainen kilpirauhastulehdus. Siinä tapauksessa vajaatoiminta yleensä syvenee, ja lääkitys on tarpeen.”

Lääkitys on tyroksiini- eli T4-hormonia tabletin muodossa. Yleensä lääkitystä nostetaan vähitellen, kunnes löytyy sopiva annos. Mikäli tyroksiinilääkitys ei auta, lääkäri voi etsiä muita syitä, kuten anemiaa ja munuaissairauksia.

Lääkäri voi kokeilla myös kilpirauhashormonin T3-muotoa. Sitä käytetään aina yhdessä tyroksiinin kanssa, sillä pelkän T3-hormonin annostelu johtaa kilpirauhashormonitasojen voimakkaaseen vaihteluun ja liian suuriin kilpirauhashormonimääriin.

Lääkärilehden vuonna 2021 julkaisemassa tutkimuksessa 43 prosenttia vastanneista suomalaisista erikoislääkäreistä kertoi aloittavansa T4- ja T3-yhdistelmähoidon, jos oireet jatkuivat normaalista TSH-arvosta huolimatta.

Tyytymättömyyttä hoitoon

Kilpirauhasen vajaatoiminta heikentää lähes kaikkia keskeisiä elämänlaadun osa-alueita, ilmeni Kilpirauhasliiton keväällä 2023 julkaisemasta tutkimuksesta. Ainoastaan syömisessä ei nähty eroa suomalaiseen verrokkiväestöön.

Taysin sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Saara Metso arvelee, että kilpirauhaspotilaiden moninaiset ongelmat viestivät esimerkiksi ongelmista sopivan lääkeannoksen löytämisessä, sairauden rikkomasta unirytmistä tai muista hoitamattomista sairauksista tai ongelmista. Esimerkiksi hoitamaton uniapnea tai vaihdevuodet aiheuttavat kilpirauhasen vajaatoiminnan kaltaisia, usein piileviä oireita.

Osa potilaista on turhautuneita, koska he kokevat, etteivät tule kuulluiksi.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista 52 prosenttia ilmoittaa olevansa tyytymättömiä perusterveydenhuollon hoidon laatuun. Tämä tulos ilmeni vuonna 2022 julkaistussa Kilpirauhasliiton Hoidon laatu -tutkimuksessa.

”Osa potilaista on turhautuneita, koska he kokevat, etteivät tule kuulluiksi. Lääkäri sen sijaan saattaa kokea, että potilaille ei kelpaa muu diagnoosi kuin kilpirauhasen vajaatoiminta. Tärkeää olisi, että huonosta elämänlaadusta kärsivät potilaat pääsisivät vastaanotolle keskustelemaan oireiden syistä ja tulisivat kuulluiksi”, Metso sanoo.