Viisaudenhampaasta lähtevä tulehdus voi levitä suun ulkopuolelle

Viisaudenhampaista aiheutuvat ietaskut ovat ihanteellinen hautomo tulehduksille. Nuori ikä on valttia viisaudenhampaan poistossa.

Kuvateksti
Noin 90 prosentilla 20-vuotiaista on ainakin yksi puhkeamaton tai osittain puhjennut viisaudenhammas.
Kuva: iStock

Verrattuna moniin eläinlajeihin ihminen ja erityisesti ihmisen leukarakenne kehittyy hitaasti. Siksi kolmannet poskihampaat puhkeavat suun perukoille vasta aikuisiässä. Ne tunnetaan viisaudenhampaina, sillä ne ilmaantuvat murrosiän jälkeen eli silloin kun ihmisen on katsottu ”viisastuneen”.

Pitkään ihmisen historiassa oli hyödyllistä, että suuhun puhkesi varhais­aikuisuudessa uusia poskihampaita. Ne olivat tarpeen, sillä ruoka oli karkeaa ja vaati paljon pureskelua. Nykyisin uusista hampaista ei ole samanlaista hyötyä.

Useimmiten viisaudenhampaita on suun takaosassa neljä – kaksi ylhäällä ja kaksi alhaalla – ja ne ilmestyvät 20–25 vuoden iässä. Tavallista kuitenkin on, että puhkeaminen jää vajavaiseksi tilan puutteen takia eikä osa hampaan kruunusta pääse murtautumaan ikenen läpi. Aina viisaudenhampaat eivät tule näkyviin ollenkaan.

Noin kahdelta prosentilta suomalaisista puuttuvat synnynnäisesti kaikki viisaudenhampaat.

Alaleuka oireilee pahimmin

Tyypillisin viesti viisaudenhampaista on kipu. Se voi olla pientä epämääräistä jomotusta, kovaa särkyä ja turvotusta tai kaikkea siltä väliltä. Oireena voivat olla myös punaiset, turvonneet, arat tai vuotavat ikenet, turvotus leuan ympärillä, pahanhajuinen hengitys, epämiellyttävä maku suussa ja vaikeus avata suuta. Usein pahin oireiden aiheuttaja on alaleuan viisaudenhammas.

Jos nuoren aikuisen osin puhjennut viisaudenhammas alkaa oireilla, tavallisimmin kyse on hampaan ympäryskudoksen tulehduksesta, perikoroniitista.

”Ympäröivä ien on silloin arka, punertava, turvonnut ja vuotaa verta harjatessa. Ikenestä voi pursuta kellanharmaata paksua nestettä, mätää. Oireilu on seurausta vaillinaisesta hampaan puhdistamisesta”, selvittää Irja Ventä, viisaudenhampaita tutkinut suukirurgian erikoishammaslääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti.

Harja suuhun kivusta huolimatta

Viisaudenhampaiden puhjetessa on tärkeä huolehtia suuhygieniasta, jotta tulehduksia ei tulisi. Hampaat on harjattava aamulla ja illalla fluoritahnalla – siitä huolimatta, että ikenistä vuotaisi verta ja ne aristaisivat.

”Harjaamista kannattaa vain jatkaa, niin verenvuoto lakkaa muutamassa päivässä. Viisaudenhammas puhdistuu parhaiten hammasharjalla, jonka kärjessä on pidemmät harjakset.”

Muutkin välineet ovat tarpeen.

”Hammaslangalla saa puhdistettua erinomaisesti kahden viimeisen poskihampaan välin. Puhkeamassa olevan viisaudenhampaan ja sitä ympäröivän ienalueen oireilua voi tilapäisesti hoitaa ilman reseptiä saatavilla kipulääkkeillä ja klooriheksidiinipitoisella suuvedellä.”

Usein edessä on poisto

Useimmissa tapauksissa viisaudenhampaiden kotihoito ei riitä, vaan ne pitää poistaa. Päätöksen tekee hammaslääkäri. Yleisimpiä syitä poistolle ovat viisaudenhampaiden puhkeaminen hankalaan asentoon, tilanpuute hammaskaarella, karies ja tulehdus.

Oireettomiakin osittain puhjenneita viisaudenhampaita voidaan joutua poistamaan, jos hammaslääkäri arvioi hampaan aiheuttavan myöhemmin ongelmia. Sen sijaan kokonaan puhjennutta tervettä tai oireetonta näkymättömissä olevaa viisaudenhammasta ei tarvitse poistaa.

Poistotarve selviää hammaslääkärin tarkastuksessa ja mahdollisen röntgenkuvauksen jälkeen.

Poisto-operaatio ei ole niin vaivalloinen kuin helposti oletetaan. Yhden viisaudenhampaan poisto kestää keskimäärin puoli tuntia ja kaikki neljä hammasta hoituvat tunnissa. Jos viisaudenhampaat ovat kokonaan puhjenneet, hammaslääkäri voi vetää ne pois parhaimmillaan parissa minuutissa.

Mikäli viisaudenhampaat eivät ole kokonaan näkyvillä, ne poistetaan leikkaamalla. Silloin ikeneen tehdään pieni viilto ja ienläppää irrotellaan luun ja hampaan päältä. Puudutus poistaa kivun tunteen leikkausalueelta. Jos potilas kuitenkin pelkää kipua, viisaudenhampaan poistossa käytetään myös rentouttavaa esilääkitystä tai nukutusta.

Poiston jälkeen leuat saattavat olla kipeät, mutta oireet helpottavat yleensä muutamassa päivässä. Leikkauksesta toipuminen kestää yleensä kolmesta päivästä viikkoon. Ankaran kivun takia hammaslääkäri voi laittaa hammaskuoppaan lääketamponin, joka poistaa säryn nopeasti ja edistää kuopan paranemista.

Viisaudenhampaita poistetaan monenikäisiltä, mutta nuorilla poisto on helpompaa kuin iäkkäämmillä. Tätä selittää esimerkiksi leukaluun taipumus kovettua iän myötä.