Vaivan edetessä pidemmälle voi ilmetä purentavaivoja. Hampaat voidaan joutua myös juurihoitamaan. Syöminenkin voi käydä kivun ja purentavaivojen takia vaikeaksi, huomauttaa alueylihammaslääkäri Viivi Alaraudanjoki Oulun YTHS:sta.
”Olen tavannut potilaan, joka tuli voimakkaan eroosion vuoksi vastaanotolle ja kertoi, ettei pysty enää syömään liharuokia. On myös kurjaa joutua välttelemään tiettyjä ruoka-aineita vihlonnan vuoksi”, Alaraudanjoki sanoo.
Eroosiota aiheuttavat myös terveelliset ruoat ja juomat, jos ne ovat happamia.
Eroosio saattaa vaikuttaa hampaiden ulkonäköön niin paljon, ettei ihminen kehtaa hymyillä.
”Tällainen tilanne on aika yleinen vastaanotolla. Eroosio aiheuttaa itsetunnon ongelmia etenkin nuorille.”
Hedelmätkin happamia
Hammaseroosion riskiä kohottavat hapokkaat ja sokeriset juomat. Etenkin teinipojat kuluttavat niitä paljon, minkä vuoksi heidän hampaissaan on enemmän eroosion aiheuttamaa kulumista kuin muilla, käy ilmi erikoishammaslääkäri Mirja Methuenin väitöskirjasta.
Vaikka happamat virvoitusjuomat ovat hampaille erityisen kuluttavia, eroosiota aiheuttavat myös terveelliset ruoat ja juomat, jos ne ovat happamia.
”Esimerkiksi hedelmien kulutus aiheutti eräässä ruotsalaistutkimuksessa korkeamman eroosioriskin kuin happamat juomat. Myös Suomessa tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että päivittäinen hedelmien ja marjojen kulutus oli yksi tärkeimmistä eroosioriskiä kasvattavista tekijöistä”, Alaraudanjoki valaisee.
Jos ruoassa on paljon kalsiumia, kuten happamassa jogurtissa, eroosioriski häviää kokonaan. Niinpä hedelmien ja marjojen kanssa suositellaan nauttimaan kalsiumia sisältäviä tuotteita.
”Yleisesti ottaen on arvioitu, että hampaiden kannalta on turvallista nauttia happamia tuotteita noin kolme kertaa päivässä. Marjat ja hedelmät kannattaa nauttia aterioiden yhteydessä, ei napostellen.”
Erityisen vahingollista on, jos happoa sisältäviä juomia tai ruokia nautitaan hitaasti pitkin päivää tai heti hampaiden harjauksen jälkeen. Sylki neutraloi suun happamuutta ja suojaa näin hampaita, mutta sen suoja ei riitä, jos altistusta tapahtuu usein.
Aamulla hampaat tulisi pestä ennen aamiaista.
Säännöllinen ruokarytmi, hampaiden harjaus fluoritahnalla sekä ksylitolituotteiden käyttö aterioiden jälkeen ehkäisee sekä eroosiota että reikiintymistä. Harjaus pitää tehdä pehmeällä harjalla aamuin illoin. Aamulla hampaat tulisi pestä ennen aamiaista.
”Uusimpien tutkimusten mukaan edes odottamisella aamiaisen jälkeen ei ole merkitystä. Kiille kuluu joka tapauksessa”, Alaraudanjoki sanoo.
Refluksitautia sairastavilla hammaseroosion riski on tutkimusten mukaan vähintään kaksi kertaa suurempi kuin muulla väestöllä. Refluksissa hapanta mahanestettä nousee ylös ruokatorveen ja joskus suuhun asti, mikä altistaa hampaat mahahapoille. Samaa aiheuttaa syömishäiriöön liittyvä oksentelu.
Monta tapaa korjata
Ennaltaehkäisy on eroosion ehkäisyssä tärkeintä, mutta vaurioitakin voidaan hoitaa useilla menetelmillä. Alkuvaiheen eroosioon voidaan käyttää fluorilakkaa tai -geeliä. Ne vahvistavat hammaskiillettä ja vähentävät sen liukenemista.
Jos eroosio on edennyt pidemmälle ja hampaan rakenne on vaurioitunut, voidaan tarvita paikkaushoitoa, kuten hampaiden pinnoituksia tai kruunuja. Esteettiset hoidot, kuten laminaatit, voivat olla tarpeen näkyvillä alueilla. Hoitona voidaan käyttää myös sidosainesuojausta, jonka aikana asiakkaalla on aikaa muuttaa ruokailutapojaan.
Hoidon tulokset ovat yleensä hyviä – varsinkin, jos eroosio havaitaan varhaisessa vaiheessa ja riskitekijät saadaan hallintaan. Voimakkaasti kuluneen purennan hoito on kuitenkin kallista, vaikeaa ja aikaa vievää, Alaraudanjoki muistuttaa.
Säännölliset hammaslääkärikäynnit ja hyvä suuhygienia ovat hoidon onnistumisessa avainasemassa.
Tietojärjestelmä vaikeuttaa
Puututaanko hammaseroosioon tarpeeksi ajoissa?
”Eroosion havaitseminen ja siihen puuttuminen on mennyt Suomessa jo vuosia parempaan suuntaan. Kiinnostus eroosiota kohtaan on ollut pitkään korkealla. Uskon, että eroosiotietous on lisääntynyt kouluttautumisen kautta koko suunterveydenhuollon ammattikunnassa”, Alaraudanjoki sanoo.
Muutamia vuosia sitten tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 98 prosenttia tutkimukseen vastanneista suomalaisista hammaslääkäreistä merkitsi potilasasiakirjoihin eroosiolöydöksiä. Ongelmana Alaraudanjoki pitää kuitenkin sitä, että potilastietojärjestelmistä puuttuu yleensä kohta, johon voisi kirjata eroosion vakavuuden. Tämä voi vaikeuttaa eroosion seurantaa.
