Heli korjasi vääryyden

Sairaanhoitaja Heli Perälä sai kaksi vaihtoehtoa: irtisanoudu tai saat potkut.

Kuvateksti
Kuva Antti Ekola

Työntekijä voi sitoutua työpaikkaan, mutta työnantaja ei silti sitoudu työntekijään. Toiminnanjohtajana työskennellyt sairaanhoitaja Heli Perälä sai kokea tämän elokuussa 2013, kun hän palasi työpaikalleen lähes kolmen kuukauden sairausloman jälkeen. Hän oli työskennellyt eteläpohjalaisessa vanhusten palveluasumista tarjoavassa yhdistyksessä kaksi ja puoli vuotta. Sairauslomalle hän oli joutunut telottuaan itsensä puutarhatöissä.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja antoi Helille yllättäen kaksi vaihtoehtoa: sanoutua irti itse tai työnantaja sanoisi hänet irti, mistä tulisi maininta työtodistukseen. Syyksi puheenjohtaja ilmoitti, että Heli oli menettänyt hallituksen ja työpaikan johtoryhmän luottamuksen.

Luottamuspula oli Helille uusi asia. Kehityskeskustelu oli pidetty huhtikuussa eikä siinä ollut tullut esiin mitään hälyttävää. Heli ei ollut saanut työnantajalta myöskään varoitusta tai edes huomautusta työtavoistaan. Yhteistyö muiden esimiesten kanssa oli sujunut ongelmitta. Henkilöstöltä hän oli saanut hyvää palautetta.
– Lamaannuin irtisanomisuhasta täysin, mutta kykenin sentään sanomaan, että en suostu irtisanoutumaan.

Kyse oli työnantajan yrityksestä säästää henkilöstömenoissa.

Heli ei vieläkään tiedä, mitä työpaikalla tapahtui hänen sairauslomansa aikana. Hän epäilee, että kyse oli työnantajan yrityksestä säästää henkilöstömenoissa. Hallituksen puheenjohtaja oli ehdottanut yt-toimikunnan kokouksessa työntekijöille viittä palkatonta päivää, joiden aikana he olisivat kuitenkin olleet töissä. Heli oli kertonut, että ehdotus on laiton.

Työnantaja tuntui kuvittelevan, että työsuhteeseen palkatusta toiminnanjohtajasta pääsee eroon luottamuspulaan vetoamalla – samalla tavalla kuin yrityksen toimitusjohtajasta.

Irtisanomisilmoituksen Heli sai parin viikon kuluttua. Ilmoituksessa työnantaja esitti syyksi luottamuspulan, toimivallan ylitykset ja heikon taloudenpidon. Ilmoituksessa työnantaja esitti syyksi luottamuspulan, toimivallan ylitykset ja heikon taloudenpidon.

Kerran Heli oli jopa lainannut vanhemmiltaan kymmenentuhatta euroa työntekijöiden palkkoihin.

Helin mielestä työnantajan syytökset olivat keksittyä pahansuopuutta. Työnantaja muun muassa väitti, että tärkeimmän asiakkaan edustaja ei halua neuvotella Helin kanssa. Myöhemmin sama henkilö oli valmis tulemaan oikeudenkäyntiin todistamaan, että välit ovat kunnossa tiukoista neuvotteluista huolimatta.

Toimivaltaansa Heli ei tunnista ylittäneensä, vaikka hän ei pyytänytkään aina hallitukselta siunausta käytännön johtamiseen liittyville ratkaisuilleen.

Heli muistuttaa, ettei yhdistyksen ole tarkoitus tehdä voittoa. Viivan alle pitää jäädä plussaa sen verran, että pystytään investoimaan. Hän oli saanut nostettua laskutushintaa kymmeniä prosentteja ja saanut henkilöstömitoituksen aluehallintoviraston määräämälle tasolle. Enää virastolla ei ollut huomautettavaa. Myös henkilökunnan sairauslomat olivat vähentyneet.

Yhdistys oli raskaasti tappiollinen jo silloin, kun Heli aloitti työnsä. Heikko talous oli Helin mukaan aiheuttanut ongelmia myös palkkojen maksussa. Kerran hän oli jopa lainannut vanhemmiltaan kymmenentuhatta euroa työntekijöiden palkkoihin.

Irtisanomisilmoituksen saatuaan Heli soitti Tehyyn. Puhelun jälkeen hän päätti riitauttaa irtisanomisensa.

Hän tajusi tarvitsevansa oikeudenkäyntiä varten todisteita siitä, miten hän on työnsä hoitanut. Oikeudenkäynnissä pitäisi pystyä todistamaan näkökantansa tapahtumiin.
– Onneksi minulla oli todisteet työni laadusta tallella.

Todisteille tuli käyttöä maaliskuussa 2015, kun Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus käsitteli asiaa.
– Oikeudenkäynnin aluksi tuomari kysyi, olemmeko yrittäneet sopia juttua. Vastapuoli taisi kiinnostua sovinnosta vasta, kun tuomari ilmaisi mielestäni selkeästi, mikä oikeudenkäynnin lopputulos tulisi olemaan.

Käräjäoikeuden vahvistama sovinto toi Helille seitsemän ja puolen kuukauden palkan, mikä on sovinnossa hyvä summa.

Heli oli irtisanomisensa jälkeen työttömänä vuoden verran. Hänen selkänsä ei kestä vuodeosastotyötä, joten hän pitää sairaanhoitajan vastaanottoa ja pyrkii suorittamaan loppuun hallintotieteiden maisterin tutkintonsa.

Irtisanominen ei enää vaivaa, koska hän kokee saaneensa oikeutta. Yhtä hän jäi kaipaamaan.
– Raha ei ollut pääasia. Tärkeämpää olisi ollut, että työnantaja olisi myöntänyt kohdelleensa minua väärin ja pyytänyt anteeksi.

Mitä sanoo laki?

  • Jos työntekijä sanotaan irti ”henkilöön liittyvällä perusteella”, syyn pitää olla painava ja asiallinen. Perusteena voi olla esimerkiksi epäasiallinen käytös.
  • Työsopimuslain mukaan työnantajan on annettava varoitus ennen irtisanomista. Irtisanomisperuste voi syntyä, jos työntekijä ei muuta käytöstään.
  • Irtisanoessaan toimitusjohtajan tai vastaavan työnantaja ilmoittaa syyksi usein luottamuspulan.
  • Luottamuspula ei ole yleensä riittävä peruste irtisanoa työsuhteista työntekijää, vaikka hän toimisi johtavassa asemassa.

Julkaistu Tehy-lehdessä 9/2015