”Hyvä porukka ja pelireissut ovat pesiksessä parasta”, sanoo lajista innostunut sairaanhoitaja

Pesäpallo on Jenni Hakkaraisen mielestä tosi hauskaa, vaikka hän inhoaa juoksemista eikä pidä itseään lajissa kovin hyvänä.

Kuvateksti
”Joukkoomme mahtuu monentasoista pelaajaa”, Jenni Hakkarainen sanoo.
Kuva: Satu Valtonen

Jenni Hakkarainen, 36, lyö pesäpallon napakasti muutaman metrin päähän ja pinkaisee hiekka pölisten ensimmäiselle pesälle. On Puumalan Virin harrastepesisjoukkueen treenit, joihin osallistuu 19–65-vuotiaita miehiä ja naisia. Treeneissä heitellään, kopitellaan, lyödään palloa ja lopuksi pelataan peli.

Jenni on päivätyössä sairaanhoitajana Puumalan kotihoidossa. Hän ehtii hyvin pesistreeneihin miehensä kanssa tiistai- ja torstai-iltaisin, jos mummot saadaan hoitamaan lapsia.

”Pesis on tosi hauskaa, vaikka kilpailuhenkisenä ihmisenä olen huono häviäjä. Inhoan myös juoksemista, enkä ole kovin hyvä pesiksessä. Yhteisöllisyys, hyvä porukka ja pelireissut ovat harrastuksessa parasta.”

Pesiskausi alkaa toukokuussa heti, kun urheilukenttä on sulanut. Syyskuussa hiljalleen lopetellaan. Huono sää ei estä pelaamasta – treenit pidetään sateellakin. Porukalla on netissä nimenhuutoryhmä, johon jokainen merkkaa tulonsa. Varsinainen peli saadaan käyntiin kahdellatoista pelaajalla, mutta treenit onnistuvat pienemmälläkin porukalla.

”Minä pelaan ulkovuorolla aina kakkospesävahtina, koska siinä tiedän, mitä teen. Sisävuorolla ei ole koskaan varmaa, onnistunko lyönnissä. Pallo voi lähteä mihin vain. Mutta aina yritän parhaani.”

Tänä kesänä Puumalan Virillä oli neljä turnausta muita harrastejoukkueita vastaan. Ottelut käytiin Puumalassa, Savonlinnassa, Imatralla ja Pieksämäellä.

”Pelasimme myös Puumalan julkkismökkiläisiä vastaan. Heidän joukkueessaan pelasivat muun muassa näyttelijät Ville Haapasalo ja Jarmo Mäkinen.”