Psykoterapeutti Jarmo Hakonen autoilee väsyneen vanhemman luokse.
Ensimmäisellä tapaamisella psykoterapeutti Jarmo Hakonen haluaa kuulla asiakkaan elämäntarinan. Siksi hän ei kysy, miten voit, vaan mitä sinun elämässäsi on tapahtunut.
Asiakas pääsee itse kertomaan tarinaansa. Sen, miten hänestä tuli äiti tai isä, millainen on parisuhde, miten perhe-elämä on sujunut, mitä työrintamalle kuuluu, millaisia muuttoja ja muutoksia on elämässä tapahtunut.
Näin syntyy pohja vuorovaikutukselle.
– Käytän työssäni useita eri viitekehyksiä, mutta mielelläni aloitan narratiivisella lähestymistavalla. Sen avulla rakentuu turvallisuuden tunne ja sitä kautta vuorovaikutus ja dialogi. Pääsen myös kiinni asiakkaan tarinaan. Ilman sitä minulta puuttuu olennainen osa.
Joskus asiakas on aivan lukossa. Silloin Jarmo ottaa tunnekortit avuksi. Pienikin asia, minkä asiakas saa sanottua, voi auttaa eteenpäin.
– Kaikista olennaisinta on, että asiakas tulee kuulluksi. Siksi en koskaan suunnittele valmista pakettia, vaan etenen tilanteen mukaan.
Joustavuutta ja venyvyyttä Jarmon työ vaatiikin. Hän työskentelee Pieksämäellä sijaitsevassa Perhekuntoutus Ruusussa, jossa hänen työnkuvaansa kuuluvat sekä perhekuntoutusyksikössä tehtävät terapiainterventiot että avopalveluiden eli Avoruusun psykoterapiatyöskentely.
Laitospuolella Jarmon työhön kuuluu asiakkaan psyykkisen tilan arviointi, seulonta ja hoitoonohjaus. Avoruusun puolella työ on pitkäkestoisempaa terapiaa.
Yksilöterapia sekä pari- ja perheterapiapalvelut räätälöidään asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaan. Työskentely aloitetaan intensiivijakson aikana ja sitä voidaan jatkaa perheen kotona. Perhe voi saada terapeuttista tukea myös erillisenä palveluna ilman sijoitusta Ruusun perhekuntoutusyksikköön.
Ajokilometrejä kertyy paljon, sillä Avoruusussa Jarmo tapaa asiakkaita sekä Mikkelin vastaanottotiloissa että asiakkaiden kodeissa Pieksämäellä, Mikkelissä, Jyväskylässä ja lähikunnissa.
Tyypillinen asiakkaani on väsynyt äiti, jonka vanhemmuus horjuu psyykkisten haasteiden, kuten masennuksen, ahdistuksen tai paniikkihäiriön vuoksi.
Haastatteluhetkellä Jarmolla oli meneillään seitsemän avoperhekuntoutuksen asiakkuutta.
Yleensä perheet tulevat Perhekuntoutus Ruusun palvelujen pariin lastensuojelun kautta.
– Tyypillinen asiakkaani on väsynyt äiti, jonka vanhemmuus horjuu psyykkisten haasteiden, kuten masennuksen, ahdistuksen tai paniikkihäiriön vuoksi. Pienten lasten vanhemmat ovat nykyään kovilla. Paineita on myös murrosikäisten lasten perheissä.
Terapiassa perhenäkökulma on tiiviisti läsnä, ja Jarmo tekee päivittäin yhteistyötä perheohjaajien kanssa. Jarmo korostaa kuitenkin sitä, että hän purkaa ihmisen omaa ongelmaa.
– En kysy, mikä äitiydessä tai isyydessä on hukassa, vaan mikä ihmisessä itsessään on hukassa. Jos psyykkinen tasapaino horjuu, horjuu myös vanhemmuus. Ja kun ihminen kuntoutuu, myös vanhemmuus alkaa eheytyä.
Jarmo muistuttaa, että elämä jakautuu moneen osaan – on yksilö itse ja hänen tarpeensa, on perhe ja parisuhde, vapaa-aika ja työ. Oman hyvinvoinnin on oltava ykkösenä, vasta sitten voidaan vahvistaa muita osa-alueita.
– Jos panee perheen aina ykköseksi, väsyy. On oltava tervettä itserakkautta. Vain tätä kautta vanhemmuuskin vahvistuu.
Se, tapahtuuko terapia kotona vai vastaanotolla, tuo terapiaan omat sävynsä. Kotona ihmiset ovat rennompia, ja terapeutti saa paljon myös hiljaista tietoa nähdessään asiakkaan elinpiirin. Kotona voi olla kuitenkin häiriötekijöitä, vaikka Jarmo pyrkiikin aina siihen, että lapset eivät olisi terapian aikana paikalla.
Jos tapaamme asiakkaan kotona, luontevin paikka on keittiössä. Jutellessa juodaan usein kahvit.
Vastaanotolle asiakkaat saattavat tulla jännittyneempinä, mutta toisaalta vastaanotolla on rauhallista keskustella.
– Jos tapaamme asiakkaan kotona, luontevin paikka on keittiössä. Jutellessa juodaan usein kahvit. Pääsääntöisesti minusta on kiva mennä asiakkaan kotiin, mutta toki joskus voi olla vaaran elementtejä läsnä.
Jos Jarmo menee perheeseen, jossa tiedetään olevan esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyvä vanhempi, hän pysäköi autonsa niin, että pääsee poistumaan nopeasti.
Jarmo käyttää narratiivisen lähestymistavan lisäksi ratkaisukeskeisyyttä sekä sirkulaarista ja reflektiivistä työotetta ja viitekehystä.
Psyykkisiä testejä Jarmo tekee säännöllisin väliajoin.
– Testejä on monia erilaisia. Niitä pitää osata käyttää oikeissa paikoissa. Itse teen testit tietokoneella ja näin voin antaa vastaukset asiakkaalle heti.
Kun asiakas kokee, ettei enää tarvitse minua, olen onnistunut työssäni.
Tilanteen kohentuminen terapian myötä näkyy testeissä, mutta myös arkisissa tilanteissa.
– Masennuksen hellittäminen voi näkyä vaikkapa siinä, että ihmisellä alkaa olla taas odotuksia ja toiveita tulevaisuuden suhteen. Ja kun paniikkihäiriö hellittää, asiakas uskaltaa taas käydä kaupassa tai hoitamassa asioitaan.
Jarmon pitkän linjan tavoitteena on tehdä itsensä tarpeettomaksi.
– Kun asiakas kokee, ettei enää tarvitse minua, olen onnistunut työssäni.
Avoruusu aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Kolme vuotta aiemmin Perhekuntoutus Ruusuun töihin tullut Jarmo oli mukana kehittämässä toimintaa. Henkilöstöön kuuluu lastensuojelun perhetyön sekä päihde- ja terapiatyön ammattilaisia.
– Kotiin vietäville perhepalveluille on tarvetta. Toimintamallimme on myös sote-uudistuksen hengen mukainen. Palvelut viedään joustavasti sinne, missä asiakas on, ja työtä tehdään moniammatillisesti ja verkostoituen.
Ennen Perhekuntoutus Ruusuun töihin tuloaan Jarmo työskenteli runsaat 16 vuotta mielenterveyshoitajana suljetulla osastolla Varkauden sairaalassa. Psykoterapeutiksi hän valmistui vuonna 2002.
Työpäivän jälkeen saunon – se auttaa nollaamaan pään.
Palkkatyönsä lisäksi hän pitää yksityisvastaanottoa Varkaudessa.
– Työ on raskasta, kun työväline olet sinä itse. Jaksamisessa auttaa työnohjaus sekä se, että irrottautuu vapaa-ajalla täysin työasioista. Työpäivän jälkeen saunon – se auttaa nollaamaan pään. Viikonloput täyttyvät liikunnasta, kuten golfaamisesta.
