Pieni lapsi ja kaksi vuorotyöläistä, mistä yhteistä aikaa? Hyvä pomo helpottaa arjen sumplimista

Kehitysvammaisten ohjaaja Maria Camaran perheessä kumpikin vanhempi tekee vuorotyötä. Yhteistäkin vapaa-aikaa järjestyy, sillä molemmilla on joustavat ja neuvottelevat pomot.

Kuvateksti
Maria Camara teki ennen Alin syntymää kolmivuorotyötä, mutta tällä hetkellä hän ei tee yövuoroa. Kuva: Kristiina Kontoniemi

On tiistai-iltapäivä ja kello lähestyy neljää. Kehitysvammaisten ohjaajana työskentelevä Maria Camara, 37, on tehnyt töitä aamu­vuorossa, käynyt ruokakaupassa ja hakenut parivuotiaan Alin päiväkodista. Matka autosta kotiovelle sujuu vielä suht sujuvasti kaup­pakassien kanssa, mutta sitten pikkupoika tekee tenän ja kietoo itsensä äitinsä jalan ympärille.

Marian mies Fode tulee ovelle ja nappaa pojan kainaloonsa. Näin Maria pääsee kassien kanssa ovesta sisään.

Jyväskyläläisessä Camaran perheessä molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä. Myös Marian puoliso työskentelee sosiaalialalla samassa ammatissa.

”Välillä näemme toisiamme vain pikaisesti aamulla, kun mieheni tulee yövuorosta ja minä lähden töihin”, Maria sanoo.

Vuorotyö vaatii sumplimista. Ennen Alin syntymää myös Maria teki kolmivuorotyötä, mutta hoitovapaan jälkeen hän neuvotteli esihenkilönsä kanssa, ettei tee toistaiseksi yövuoroa.

”Tosin kaksi yötä olen ollut töissä. Ja sattumalta myös mieheni oli silloin yövuorossa. Sain äidin tulemaan Helsingistä lapsenvahdiksi.”

Alille on järjestynyt hoitopaikka vuoropäiväkodista, mutta vanhemmista tuntuu, että lapsi on vielä liian pieni olemaan yötä poissa kotoa.

Päiväkoti on neljän kilometrin päässä. Marian työmatka on kaksi kilometriä ja hänen miehensä kymmenen kilometriä.

Perheen auton ottaa tavallisesti se, joka vie pojan aamulla päivähoitoon.

”Toisen osa on mennä bussilla, jalan tai polkien. Polkupyörä on kätevä, paitsi talvella.”

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on onnistunut Camaran perheessä varsin hyvin vuorotyöstä huolimatta. Marian mukaan se johtuu pitkälti siitä, että molemmilla työssäkäyvillä on joustavat ja neuvottelevat pomot.

”Se on parasta sosiaalialan työpaikoilla.”

Maria vertaa asiaa aiempaan työpaikkaansa vanhuspalvelussa, jossa pidettiin tiukasti kiinni esimerkiksi kiertävistä lomalistoista. Hän ehti olla vanhuspuolella vain kuusi viikkoa, kun vaihtoi takaisin kehitysvammatyöhön.

”Vanhuspuolen työpaikassa hoitajilla ei ollut neuvotteluvaraa.”

Maria on huomannut, että sosiaalisessa mediassa roihahtaa aika ajoin keskustelu kiertävän lomalistan eduista. Moni puhuu kiertävän listan puolesta, koska sitä noudatettaessa tietää hyvissä ajoin etukäteen, koska loma on. Marian työpaikalla toimitaan kuitenkin toisin. Vapaat määritellään keskenään sovitellen, mikä on Marian mielestä hyvä käytäntö.

Erityisen hyvin lomatoiveet toteutuivat Marian mukaan tänä kesänä.

”Meillä on ohjaajina miehiä, jotka halusivat nähdä jalkapallon EM-ottelut. He olivat sitten töissä jo heinäkuussa, kun me muut olimme lomalla.”

”Meillä on töissä myös ihmisiä, jotka ovat jouluna mieluummin töissä kuin kotona.”

Joitakin kirjoittamattomia sääntöjä lomien suunnittelussa on. Yksi on se, että jos on joulun vapaana, joutuu melkoisella varmuudella töihin uudeksivuodeksi.

”Meillä on kuitenkin töissä myös ihmisiä, jotka ovat jouluna mieluummin töissä kuin kotona.”

Maria on tyytyväinen työpaikkansa ilmapiiriin. Hänestä on hienoa, että työpaikka on sellainen, jossa ihmiset uskaltavat tuoda julki mielipiteensä ja elämäntilanteensa sekä perustella toiveensa niiden mukaisesti. Osassa toimintayksiköistä on keskusteltu kiertävistä lomalistoista, mutta tähän ei ole laajamittaisesti päädytty.

”Lähipomot pitävät kiinni autonomisesta listasta. He perustelevat sitä sillä, että lomat ja niiden vapaa sijoittelu ovat harvoja käytettävissä olevia keinoja vaikuttaa jaksamiseen.”

Loma-aikojen ulkopuolella autonominen työvuorosuunnittelu tarkoittaa Marian työpaikalla sitä, että jokainen laittaa listaan tietyn määrän öitä, iltoja ja viikonloppuja. Lisäksi voi ympyröidä kolme vapaatoivetta.

”Pomo on pystynyt toteuttamaan toiveemme 99,99-prosentisesti”, Maria kiittelee.

Työpaikalla on käytössä jaksotyöaika, jossa on kolmen viikon listat. Kun listat tulevat, Maria ottaa kuvan listasta ja lähettää sen Whatsappilla miehelleen Fodelle, joka tekee samoin.

”Viestittelemme, mikä yhteinen viikonloppuvapaa olisi meille hyvä. Jos ensi perjantaina on molemmilla vapaata, mietimme, mitä tekisimme silloin.”

Yhteinen tekeminen on usein sitä, että yritetään saada perheen pienin väsytettyä. Tällä kun riittää virtaa. Suuntana on usein uimahalli tai uimaranta. Myös lähiseudun ulkoilupaikat ovat tulleet korona-aikana tutuiksi.

”Kahdestaan olemme saattaneet mennä leffaan, mutta viime aikoina se ei ole onnistunut.”

Maria työskentelee kahdessa yksikössä. Toisessa hoidetaan haastavasti käyttäytyviä autistisia aikuisia. Toiseen yksikköön lapset tulevat tilapäiseen hoitoon, kun omaishoitaja on vapaalla. Lapset voivat olla liikuntarajoitteisia, vaikeasti kehitysvammaisia ja eri tavoin autistisia.

Työntekijöiden poissaolot kuormittavat molemmissa työpaikoissa. Marian mukaan sijaisia ei aina saada ja samat työntekijät joutuvat usein venymään ja jäämään tekemään toista vuoroa.

”Olisi kiva, kun voisi itsekin tehdä niin, mutta pienen lapsen takia se ei nyt onnistu.”

Hoidon järjestäminen perheen parivuotiaalle teettää välillä vaikeuksia. Mariaa kummastuttaa, miten jäykkää hoidosta sopiminen on. Esimerkiksi joulun seudun hoidottomat päivät piti olla päiväkodin tiedossa jo neljä viikkoa ennen joulua, jotta niistä sai hyvitystä. Työvuorot eivät olleet silloin vielä tiedossa.

”Emme jääneet miettimään, miten työvuorot menevät, vaan kysyin äidiltäni, voiko hän tulla meille hoitamaan poikaa lomallaan.”

Myös sukulaiset ja ystävät ovat apuna jonkin verran.

”Perheemme esikoinen on täyttänyt 18. Hän on irtisanoutunut pikkuveljen hoidosta, mikä nuorelle ihmiselle suotakoon.”

Marian voimanlähteet työelämässä

1. Neuvottelevat pomot. ”Työssä jaksaa paremmin, kun pomon kanssa pystyy neuvottelemaan. Jousto onnistuu näin helpommin puolin ja toisin.”

2. Autonominen työvuorosuunnittelu. ”Oiva keino työelämän, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen.”

3. Kiinnostava työ ja ­vaihteleva asiakaskunta. ”Työssä säilyy motivaatio ja ammattitaito karttuu, kun on monenlaisia asiakkaita.”

4. Varapaikka henkilöstöedustajana johtoryhmässä. ”Tämä tehtävä tarjoaa mahdollisuuden toimia äänenä henkilöstön ja johdon välillä.”

5. Toiminta ammattiosaston hallituksessa. ”On hienoa olla mukana kehittämässä Tehyn paikallista toimintaa.”

6. Koulutukset. ”Tehyn sosiaalityön verkoston kautta järjestyi nopeasti verkkokoulutus kehitysvammaisten seksuaalisuudesta. Hienoa, että liitolla on koulutusta myös omalle ammattiryhmälle.”

Lue lisää:

Miten yhdistää hoitotyö ja iso perhe? Kahdeksan lapsen äiti kertoo