Mäntsälän terveyskeskuksessa työskentelevä Päivi Turkka uskaltaa olla oma itsensä. Potilaan kohtaamisessa hän pysähtyy ja on läsnä. Siitä syntyy työnilo.
1. Sinut valittiin Mäntsälän Facebook-ryhmässä vuoden mäntsäläläiseksi. Mitä ajatuksia se herätti?
Olin hämmästynyt. Ihmettelin kommentteja lukiessani, että miten pieni, työtään rakastava hoitaja voi ansaita nuo kehut. Ihmiset kutsuivat auttavaiseksi ja ystävälliseksi ja sanoivat, että puhun lapsille ja aikuisille kauniisti.
Jännää, mitkä asiat jäävät hoitosuhteesta potilaan mieleen. Kukaan ei kiittänyt, että hienoa kun kanyloit hellästi tai että haavanhoito sujui kohtuullisesti.
2. Millaista on työsi?
Olen sydämeltäni kätilö, mutta viihdyn työssäni kiirevastaanoton sairaanhoitajana. Mäntsälän terveyskeskuksessa ei puhuta enää päivystyksestä, vaan meillä on päiväsaikaan auki oleva kiirevastaanotto. Potilaiden kirjo vaihtelee vielä syntymättömistä viimeisellä matkallaan oleviin.
Tehtäviini kuuluu hoidon tarpeen arviointia joko luukulla tai puhelimessa. Hoidan potilaita tarkkailupaikoilla sekä teen tutkimuksia, mittauksia ja muita valmisteluita, joita päivystävä lääkäri pyytää. Valmistelen potilaan ennen lääkärin käyntiä. Lisäksi toimin päivystävänä sairaanhoitajana.
Työ vaatii tarkkuutta ja yhteistyötä muiden kanssa. Joskus olen huomannut potilaan laboratoriotuloksissa huolestuttavia merkkejä. Olen soittanut potilaalle, saanut houkuteltua hänet vastaanotolle ja lähetteen sairaalaan. Siinä on henki pelastunut.
3. Mikä on tärkeintä potilaan kohtaamisessa?
Kun ihminen tulee luokseni, en mieti kiirettä ja kaaosta. Uskallan olla oma itseni ja teen työni huolella. Pysähdyn, ajattelen ja välitän oikeasti. Kuuntelen ja olen läsnä. Potilaalle pitää tulla tunne, että olen kiinnostunut hänen asiastaan. Siitä syntyy myös työn ilo.
Jokaisella tänne tulevalla on omanlaisensa hätä. Jos potilas käyttäytyy haastavasti, pitää ymmärtää, että pinnan alla on huoli omasta tai läheisen voinnista. Kohtaamisessa pärjää yleensä puhumalla ja kuuntelemalla.
4. Mistä ammennat voimaa työssä jaksamiseen?
Saan voimaa perheestä ja ystävistä. Elämä on ollut minulle armelias. Kun omat asiat ovat kunnossa, pystyy antamaan muille.
5. Millainen on hyvä esimies? Entä työkaveri?
Oma esimieheni vastaava hoitaja Susanna Celik on esimerkillinen. Hän on luonut työyhteisöömme tahtotilan, joka antaa mahdollisuuden kehittää hoitotyötä. Hänen kanssaan työntekijä tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Potilaan hyvä kohtelu on hänelle sydämen asia.
Hyvä työkaveri ei jätä pulaan, vaan häneen tukeensa voi aina luottaa. Hyvä työkaveri ottaa toiset huomioon. Hän arvostaa toista kollegana ja ihmisenä.
6. Millaiset ovat urasuunnitelmasi?
Siinäpä se onkin. Minulle ei ole urasuunnitelmia, vaan olen tyytyväinen näin. Nautin valtavan paljon työstäni ja haluan tehdä sen niin hyvin kuin osaan. Tahdon kehittyä työssäni ruohonjuuritason työntekijänä.
Työ kuuluu kakkuun nimeltä elämä. Se muodostaa maukkaan mutta kuitenkin vain pienen siivun – perhe on siinä kakussa paljon isompi pala. Työ ei määritä identiteettiäni.
