Sami-Petteri Asikainen haluaa eroon kovasta ja kylmästä maskuliinisuudesta. Instagramissa hän laittaa likoon oman kehonsa finneineen ja arpineen.
On iltapäivä ja työpäivä päättyy. Kuka vastaan tuleekin, saa sairaanhoitaja Sami-Petteri Asikaiselta, 31, tervehdyksen, joka ei jätä kylmäksi
”Huomenta.”
Huomenta iltapäivällä? Kyllä. Sami-Petteri käyttää huomenta-sanaa, sillä esimerkiksi ”terve” antaa hänen mielestään kiireisen vaikutelman. Huomenen sanominen on myös hyvä tapa vaihtaa työstä vapaalle.
”Päivä alkaa kuin uudelleen alusta.”
Persoonallinen tervehdys kuvastaa hyvin joensuulaista Sami-Petteriä, joka tekee muitakin asioita omintakeisesti. Siitä käy todisteeksi hänen Instagram-tilinsä @iamasikainen. Sen julkaisuja selatessa on helppo tulla yhteen johtopäätökseen: tässä on hauska ja avoin ihminen, jolla on vahva ymmärrys toisia kohtaan.
Instagramin esittelytekstissä Sami-Petteri kertoo olevansa psykiatrinen sairaanhoitaja ja psyykkinen valmentaja. Hänen intohimojaan ovat #kehosuhde ja #miehisyys.
Kun Sami-Petteriltä kysyy, mitä nämä sanat pitävät sisällään, vastaus tulee empimättä.
”Haluan toimia mieskehopositiivisuuden puolesta ja toksista maskuliinisuutta vastaan.”
Toksiseen eli myrkylliseen maskuliinisuuteen kuuluu Sami-Petterin mielestä muun muassa kovuus, aggressiivisuus, myötätunnottomuus ja yksin pärjäämisen kulttuuri.
”Toksinen maskuliinisuus on jäykkä, yksiulotteinen mieskuva, jossa ei ole tilaa herkkyydelle ainakaan julkisesti.”
Kehopositiivisuuden kantavana ajatuksena puolestaan on, että jokainen keho on arvokas riippumatta sen koosta, fyysisestä toimintakyvystä, sukupuolesta tai ihonväristä.
”Samalla on kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kehopositiivisuus ei yritä vähätellä tai kieltää lihavuuteen liittyviä terveysriskejä”, Sami-Petteri huomauttaa.
”Parturi-kanpaaja Reeta Miettisellä käynti on paitsi hemmottelua myös sosiaalinen tapahtuma”, Sami-Petteri sanoo.
Kolme vuotta vanhassa Instagram-postauksessa on kaksi kuvaa rinnakkain. Toisessa poseeraa superjulkkis Lady Gaga neljän rannekellon kanssa, ja toisessa Sami-Petteri jäljittelee Lady Gagan olemusta asusteista ilmeisiin, mutta kelloja on vain kolme. Tekstissä Sami-Petteri kysyy englanniksi, mitähän kello mahtaa olla, kun unohdin neljännen kellon kotiin.
”Kuvasta tulikin vähän isompi juttu kuin olin ajatellut. Sain palautetta, että kiitos, kun teet tätä. Se motivoi jatkamaan.”
Myöhemmissä kuvissaan Sami-Petteri on jäljitellyt muun muassa Anna Puuta ja Tarja Halosta. Kuviin tarvittavan rekvisiitan hän ostaa tai lainaa äidiltään.
”Pyrin kopioimaan alkuperäisen kuvan tyyliä mahdollisimman paljon. Meikkauksen teen yleensä itse, mutta kerran olen käyttänyt oikean tyylin luomisessa maskeeraajaa.”
Miksi postausten lähtökohtana on yleensä kuva, jossa esiintyy nainen?
”Miesten kuvat ovat usein tyyliltään neutraaleja. Naisten kuvista löytyy rohkeutta, johon saa haettua hauskan näkökulman asusteiden ja asennon kautta. Näin pystyn leikittelemään omalla keholla ja rekvisiitalla.”
Sami-Petteri muistelee, että ennen kouluikää hänen kehosuhteensa oli neutraali. Hän ei yksinkertaisesti kiinnittänyt asiaan huomiota. Vasta murrosikä finneineen ja karvoituksen kasvuineen toi vaikeuksia. Hän häpesi akneihoaan ja koko kehoaan.
”Uimarannat, koulun liikuntatunnit ja pukukopit olivat pahimpia paikkoja.”
Seksuaalisuuden kehittyessä, noin 14-vuotiaana Sami-Petteri huomasi, että tytöt eivät kiinnosta. Vanhemmilleen hän kertoi homoseksuaalisuudestaan 16-vuotiaana.
Kaapista tuloon ei liittynyt dramatiikkaa, mutta ihmissuhteisiin ja ystäväpiirin muodostumiseen homous on vuosien mittaan vaikuttanut.
”Kavereistani 99 prosenttia on heteronaisia. Heidän kanssaan osaan puhua ja heitä ymmärrän.”
Tähän liittyy opettavainen kokemus hoitoalalta. Sami-Petteri oli syventävän harjoittelussa paikassa, jossa valtaosa työntekijöistä oli miehiä. Alku oli pienoinen järkytys, kun hän harjoittelijana mietti, miten työpaikan dynamiikka toimii ja miten miesten kanssa puhutaan. Onneksi ohjaaja oivalsi pulman ja oli erittäin kannustava.
”Opin, että miesten kanssa puhutaan hyvin suoraan”, Sami-Petteri muotoilee ja suupieleen ilmestyy pieni hymynkare.
Instagram-tilillä on nyt lähes 3 700 seuraajaa. Seuraajamäärä on kasvanut mediaesiintymisten myötä. Sami-Petteriä on haastatellut muun muassa Yle ja sanomalehti Karjalainen.
Seuraajat lähettävät myönteistä ja parhaimmillaan erittäin kannustavaa palautetta. Etenkin miehet lähettävät pitkiä viestejä.
”On koskettavaa, kun mies kirjoittaa, että hänellä on ollut vaikeita aikoja, mutta hän on saanut voimaa minun jutuistani.”
Pitää hyväksyä negatiivisetkin ajatukset. Se on osa ihmisenä kasvua.
Sami-Petterin omakuvissa voi näkyä – kuten hän itse sanoo – finneistä arpinen selkä, miestissit ja pullottava maha raskausarpineen. Mikä saa hänet asettamaan itsensä tällä tavoin likoon?
”Kyllästyminen. Miksi kuvissa pitäisi näyttää täydelliseltä? Vaikka olisi kuinka väsynyt, väsymys feidataan pois.”
Vaikka hän ei ole enää teinipoika, joka miettii, mitä muut hänestä ajattelevat, kehoepävarmuus nostaa silti ajoittain päätään.
”Tulee päiviä, jolloin jankkaan näitä asioita, mutta se kuuluu kuvaan. Pitää hyväksyä negatiivisetkin ajatukset ja niiden aiheuttama ärsytys. Se on osa ihmisenä kasvua.”
Julkaisutahti Instagramissa on ajan myötä harventunut, sillä Sami-Petteri haluaa julkaista vain laadukasta somemateriaalia. Kuvien lisäksi hän vaatii paljon myös teksteiltä. Niiden kielentarkastajana toimii oma puoliso, jonka kanssa Sami-Petteri on ollut yhdessä kymmenen vuotta.
Kun Sami-Petterillä oli vaikea hyväksyä omaa kehoaan, hän pukeutui löysiin ja peittäviin vaatteisiin, niin kotona kuin töissä.
Nykyisellä työpaikalla Outokummun mielenterveys- ja päihdepalveluissa ei käytetä erityisiä työvaatteita vaan ollaan omissa. Sami-Petteri suosii mustaa ja vaaleaa ja panostaa erityisesti mukavuuteen.
”Minusta näkee, jos en ole pukeutunut mukavasti. Kerran yhden urheilupaidan kaulus hiersi niin, että leikkasin sen pois ennen seuraavaa asiakasta. Värien kanssa olen hillitty. Jos olen oikein hurjalla päälle, laitan päälle sinapinkeltaisen paidan.”
Viimeisen vuoden aikana Sami-Petteri on päässyt toivottamaan hyvää huomenta ja esittäytymään sinapinkeltaisessa paidassaan enimmäkseen Teamsissa. Lähitapaamiset asiakkaiden kanssa ovat siirtyneet pandemian takia verkkoon, mikä on toiminut yllättävän hyvin.
”Mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään kasvotusten ja se onnistuu myös verkossa.”
Sami-Petteri on ollut nykyisessä työssään psykiatrisena sairaanhoitajana nyt vuoden verran. Työyhteisö on pieni ja muita miehiä on yksi. Sami-Petteri kehuu työryhmäänsä, jossa jokainen on toinen toisensa tukena. Töitä tehdään vakavien asioiden kanssa, mutta työkavereiden kesken on hauskaa.
”Huumori on vapaata. Voimme heitellä asioita liikaa varomatta. Taustalla on vahva ymmärrys toisiamme kohtaan. Kun takana on huonosti nukuttu yö, voi sanoa suoraan, että nyt väsyttää ja ottaa pattiin.”
Hoitajan olisi hyvä olla sinut oman kehonsa kanssa.
Vaikka huumori kukkii ja juttu lentää työkavereiden kesken, asiakkaan kanssa on tärkeää rauhoittua ja olla läsnä, Sami-Petteri muistuttaa. Psykiatrisen sairaanhoitajan työ vaatii hänen mielestään myös itsensä likoon laittamista.
”Tärkein työkalu olen minä itse. Se vaatii sitä, että olen avoin persoona.”
Entä miten keho ja kehopositiivisuus näyttäytyvät hoitotyössä?
Sami-Petteri vastaa ottamalla esimerkin somaattiselta puolelta ja vanhustenhoidosta, jossa ihminen voi joutua olemaan hoitajan edessä ilkosen alasti.
”Intiimipesu voi olla nöyryyttävä kokemus. Koska potilas on alastomana haavoittavassa tilassa, hoitajan pitää osata olla tilanteessa rauhallisesti ja potilasta kunnioittavasti.”
Fyysisesti lähelle tulevan hoitajan olisi Sami-Petterin mielestä hyvä olla sinut oman kehonsa kanssa.
”Tai ainakaan hoitaja ei voi inhota itseänsä.”
Miten kehuisit kehoasi, Sami-Petteri?
Kysymys saa miehen vakavaksi. Ensimmäiseksi hän antaa tunnustusta keholleen siksi, että se suojaa ja mahdollistaa asioiden tekemisen. Toiminnoillaan keho pitää elossa.
Sitten hän antaa kehuja hampailleen ja silmilleen.
”Minulla on pienet, suorariviset hampaat ja kivat silmät.”
Ehdottomana kruununaan hän pitää hiuksiaan.
”Varjelen niitä kuin aarretta. Onneksi minulla on hyvä parturi, joka on pelastanut monista tilanteista.”
