Toisin kuin opiskeluaikana, kumpikin oli vapaa, mutta muuten samanlainen, yhtä mukava ihminen kuin aiemminkin. Reilun puolen vuoden kuluttua työtoveruus muuttuikin seurustelusuhteeksi.
Pian Karoliinan kotiin alkoi ilmestyä Jussin tavaroita. Silloinen osastonhoitaja asui Karoliinan naapurissa ja näki usein, kun Jussi tuli tai lähti Karoliinan luota. Hän kysyi, saisiko hän kertoa parin seurustelusta työtovereille – mutta vain, jos joku kysyy.
Jussilla ja Karoliinalla ei ollut mitään syytä salata suhdettaan, sillä asia oli heille tärkeä ja mullistava.
”Ajattelimme, että se tulee kuitenkin jossain vaiheessa ilmi. Turhat spekulaatiot jäävät pois, kun itse on avoin asian suhteen”, Jussi, 40, sanoo.
Työyhteisö oli ja on Kiviniityille kuin toinen perhe, jonka kanssa jakaa mielellään ilot ja surut. He pystyivät luottamaan siihen, että työtoverit ovat iloisia heidän puolestaan ja toivovat heille pelkkää hyvää.
Vuoden kuluttua seurustelun alkamisesta pari sanoi toisilleen tahdon.
”Se oli pakkoavioliitto”, Jussi kiusaa Karoliinaa.
Jussi ja Karoliina olivat opiskelleet englanninkielisen sairaanhoitajatutkinnon ja halusivat kokeilla työntekoa opiskelukielellään. Työpaikka löytyi Saudi-Arabiasta, jossa vain avioliitossa tai sukulaissuhteessa oleva mies ja nainen saivat esiintyä julkisella paikalla yhdessä. Vuoden virkavapaan jälkeen pari palasi vuorotyöhön entiseen työpaikkaansa, sairaalan vuodeosastolle.
Pikkujouluissa herätti ihmetystä, että naimissa oleva mies pussaili raskaana olevaa hoitajaa.
Kiviniittyjen parisuhde ei vaikuttanut työntekoon mitenkään, joten he itse eivätkä työkaverit muistaneet aina mainita suhteesta uusille työtovereilleen. Se saattoi paljastua tulokkaille hämmentävällä tavalla.
”Pikkujouluissa uutukaiset ihmettelivät, kuinka minä, naimissa oleva mies pussailin raskaana olevaa hoitajaa – todellisuudessa vaimoani”, Jussi muistaa.
Lasten syntymien jälkeen työkuviot muuttuivat: Karoliina jatkoi entisessä työssään, mutta Jussi siirtyi vuodeosastolta poliklinikalle päivätyöhön. Toisen vanhemman päivätyö helpotti lastenhoitojärjestelyjä.
”Ilman nyt seitsemän- ja kymmenenvuotiaita lapsiamme tekisimme töitä yhdessä ja samassa yksikössä. Yhteisessä työpaikassa puolison kanssa on ollut meille vain hyviä puolia”, Kiviniityt sanovat.
Yhteinen työpaikka ja yhteinen päivärytmi helpottavat arkea. Parisuhteessa toisen vuorotyö rajaa sekä parisuhdeaikaa että ystävien tapaamista. Kiviniityt saivat tehdä parisen vuotta töitä pääosin samassa vuorossa.
”Yövuoroja seuraavista pitkistä yhteisistä vapaista riitti aikaa myös ystäville”, Jussi sanoo.
Parisuhde saattaa helpottaa myös työvuorolistojen tekoa, kun yksi työntekijä seuraa vuoroissa mielellään toista. Kiviniittyjen perhe otettiin huomioon työvuorolistoissa silloinkin, kun Karoliina ja Jussi työskentelivät eri osastoilla.
”Työvuoromme suunniteltiin pyynnöstämme niin, etteivät lapsemme tarvinneet koskaan kokopäivähoitopaikkaa”, Karoliina kiittää.
Kun työpaikka on yhteinen, työasiat pysyvät työpaikalla, pariskunta sanoo. Kotona riittää muita puheenaiheita. Tutusta työstä ei tarvitse, eikä aina saakaan kysyä, sillä kumpaakin sitoo vaitiolovelvollisuus.
”Ymmärrämme toisen työn ja sen nurjat puolet. Tiedämme, miksi puoliso voi olla työvuoron jälkeen tavallista hiljaisempi ja osaamme antaa hänelle tarvittaessa tilaa”, Karoliina kertoo.
Karoliina uskoo, että kahden hoitajan suhteet ovat onnellisia parisuhteita.
”Olemme työssä tekemisissä isojen ja vakavien asioiden kanssa. Vapaalla ei riidellä pienistä asioista.”
Kiviniityt ovat sopineet, etteivät he vie kotiasioita työpaikalle. Kun Jussi soittaa Karoliinalle ja lähettää potilaan poliklinikalta vuodeosastolle, puhelimessa puhuvat työtoverit, ei rakastava aviopari.
”Saamme lirkutella kotona tarpeeksi”, Jussi huomauttaa.
Mitä jos parisuhde päättyy? Seurustelun alkuvaiheessa ajatus ex-kumppanista työkaverina kävi Karoliinan mielessä. Ajatus oli kurja. Vielä kurjempaa Karoliinasta olisi ollut katua loppuelämä menetettyä rakkautta. Jussi puolestaan ajatteli, että on helpompi löytää uusi työpaikka kuin puoliso. Yhdessä päätettiin, ettei yhteistä onnea tarvitse piilotella.
”Työtoverit yllättyivät parisuhteestamme iloisesti, mutta pian asia arkipäiväistyi – kuten pitääkin. Parisuhde ei saa vaikuttaa työntekoon”, Jussi muistelee.
Nyt työkaverit kyselevät Kiviniityiltä eri osastolla työskentelevän puolison kuulumisia. Se on Karoliinasta mukavaa.
”Jussi ja minut on tarkoitettu yhteen. Ilman yhteistä työpaikkaa olisimme tuskin koskaan tavanneet.”
Näin sujuu työtoverusten parisuhde
Työpaikka on luonteva paikka solmia ihmissuhteita, kuluuhan valveillaoloajastamme yleensä puolet töissä. Suhteen syveneminen rakkaussuhteeksi on tyypillistä aloilla, joissa on epäsäännölliset työajat ja töitä tehdään tiiviisti yhdessä, kuten hoitoalalla.
Psykologi ja erityistason paripsykoterapeutti Suvi Laru tietää, että samankaltaisuus vetää ihmisiä puoleensa. Laru työskentelee Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtajana.
”Samalla alalla työskentelevien suhteessa on usein helpompi ymmärtää toista. Jaettavaa riittää, sillä kiinnostuksen kohteet ja yleensä myös arvot ovat suhteellisen samanlaiset.”
Liika samanlaisuus ja tiivis yhdessäolo voivat olla myös haaste. Jotta parisuhde toimii, kummallakin osapuolella pitäisi olla aikaa omille ja yhteisille jutuille, eli myönteiselle erillisyydelle.
Jos parisuhteesta puuttuu myönteinen erillisyys, suhteesta katoaa jännite. Sinusta ja minusta tulee pelkkä me. Tällöin puoliso muuttuu herkästi itsestäänselvyydeksi. Suhde on vaarassa, jos toisesta tuntuu, ettei hän ole enää toiselle tärkeä.
”Riittävästä erillisyydestä huolehtiminen voi vaatia tavallista enemmän vaivaa kahden työtoverin parisuhteessa. Toisaalta myös yhteisestä ajasta huolehtiminen voi olla hankalampaa. Puolison tapaaminen kesken työpäivän kahvihuoneessa ei lähtökohtaisesti ole parisuhdeaikaa, vaan työssä vietettyä aikaa työtoverin kanssa.”
Erillisyyden ylläpidossa auttaa työ- ja vapaa-ajan roolien selkeä erottaminen toisistaan. Töissä ollaan työrooleissa, ja puolisotyötoveriin suhtaudutaan samalla tavalla kuin kehen tahansa vastaavassa asemassa olevaan työkaveriin.
”Jotta vältyttäisiin väärinymmärryksiltä, parin olisi hyvä puhua, minkälaista suhtautumista ja kohtelua kumpikin toivoo toiselta työpaikalla. Työmaailmassa monella meistä jo puhetapa eroaa vapaa-ajan puheesta.”
Joskus parisuhde työtovereiden välillä voi myös johtaa eroon. Tällöin on erityisen tärkeä muistaa, että työssä toimitaan työasioissa eivätkä henkilökohtaiset asiat saisi haitata työtoveruutta.
Jos rakkaussuhde on molemmille mahdollinen, tulevaisuuden pelko ei saisi estää työtoveruuden muuttumista rakkaussuhteeksi.
”Uskalla heittäytyä, kun se oikea osuu kohdalle. Me kaikki tarvitsemme rakkautta. Elämä on turhan lyhyt asioiden etukäteen pelkäämiseen”, Laru painottaa.
Teksti Virve Järvinen
