Sairaanhoitajaksi opiskeleva Panda Eriksson: ”Sukupuolta ei tarvitse aina tietää”

Sukupuoltaan korjannut Panda Eriksson on nyt kotona kehossaan. Omalta tuntuu myös sairaanhoitajaksi opiskelu.

Kuvateksti
Kotiväki. Pandalla on kaksi kissaa, Tähti-Igor ja Luna. Tähti-Igor sopii hyvin transperheeseen: Löytökissa Igor paljastui eläinhoitolassa tytöksi ja se yritettiin nimetä Tähdeksi. Pandan luona se sai pitää kummatkin nimensä. Kuvat: Tinksu Haapalainen

Tämän olen itse kokenut, mutta nyt näen sen, ajatteli sairaanhoitajaopiskelija Panda Eriksson, 29, viime syksynä leikkaussalissa. Hän pääsi seuraamaan harjoittelussaan mastektomiaa eli rintojen kirurgista poistoa.

Pandalta itseltään on poistettu rinnat osana sukupuolenkorjausprosessia. Muistona operaatiosta on selfie, jonka Panda otti heti nukutuksesta herättyään.

”Olin vielä ihan pilvessä, mutta ilmeeni oli onnea ja euforiaa. Minulle oli tärkeää, että olin saanut apua. Elämäni muuttui helpommaksi.”

Panda on muunsukupuolinen, ei mies eikä nainen, mutta sen ymmärtäminen on vienyt aikaa.

Panda varttui saariston lapsena Kemiönsaaren Taalintehtaalla. Hänen kotiinsa pääsi tietä pitkin, mutta joillekin kavereille ulkosaaristoon piti mennä kylään ilmatyynyaluksella.

Äiti työskenteli terveydenhoitajana äitiysneuvolassa ja isä piti bensa-asemaa ja korjaamoa. Kumpikaan ei tuntunut Pandasta varteenotettavalta vaihtoehdolta omaksi ammatiksi.

Panda määriteltiin syntymässä tytöksi, mutta jokin siinä pienestä pitäen hiersi. Etelän lomalla drag-show kiinnosti ihmeen paljon. Kouluikäisenä hän katsoi lähes päivittäin Disneyn animaatiota Mulanista. Siinä kiinalainen tyttö, Mulan, tekeytyy mieheksi ja pestautuu vanhan isänsä sijasta armeijaan. Kun hän haavoittuu ja joutuu kenttäsairaalaan, paljastuu, että hänen rintansa on sidottu.

”Elokuva ja se kohtaus oli tosi vahva kokemus, mutta en ymmärtänyt miksi.”

15-vuotiaana Panda muutti Turkuun lukioon.

”Koin epämääräistä ulkopuolisuuden ja vääryyden tunnetta. Kävi klassisesti: jo varhaisessa murrosiässä keho alkoi muuttua suuntaan, josta en pitänyt. Se aiheutti pahaa oloa, jota en osannut sanoittaa.”

Panda on jälkikäteen lukenut lukioaikaisia päiväkirjojaan. Niissä hän mietti, pitäisikö värjätä kulmat tai meikata enemmän.

”Vaikka miten kiharsin tukkaa, ei se pelastanut ristiriidoilta. Se olisi ollut jo koomista, ellei se olisi niin traagista. Opin kyllä meikkaamaan tosi hyvin. Voin tosi huonosti ja oireilin. Minusta tuntui, että feilaan naiseuden ja mistään ei tule mitään.”

Koulu sujui helposti tietoa omaksuvalta Pandalta hyvin. Silti hän kärsi unettomuudesta ja valtavasta ahdistuksesta. Alkoholin kanssa tuli ylilyöntejä. Kaikki tuntui kaatuvan.

Kaksi viikkoa ennen ylioppilasjuhlia hän yritti tappaa itsensä.

Pahaa oloa oli vaikea lievittää, koska asialle ei ollut sanoja.

”Ilman termejä en osannut käsitellä asiaa. Keskusteluapu ei auttanut. Ei siihen aikaan puhuttu muunsukupuolisuudesta. Trans miellettiin silloin mieheksi mekossa, mutta minä en ollut mies enkä välittänyt mekoista.”

Panda koki painetta olla kunnon suomenruotsalainen, hyvä tyttö.

”Sellainen, joka pukeutuu murrettuihin sävyihin, ehkä beessiin Gantin villapaitaan, Helly Hansenin takkiin ja käyttää helmikoruja. Ajattelin, että naiseus on hillittyä ja pidättyväistä.”

Paineet liittyivät ehkä luokka-asemaankin, joka ei vastannut­ stereotyyppistä kuvaa suomenruotsalaisuudesta.

”Enhän minä ole ollut koskaan edes purjeveneessä. Myös suomenruotsalaisten miesten ajattelin olevan tietynlaisia. Sellaisia, jotka eivät kärsi kaljuudesta, vaan heillä on luonnonkihara, tuuhea tukka ja jykevät leukaperät kuin Ridge Forresterilla.”

Panda ei todellakaan ajattele, että muiden pitäisi täyttää tällaisia odotuksia, mutta häntä itseään ne vaivasivat pitkään.

”Vielä kun aloitin opinnot Åbo Akademissa, ostin harmaan neulepontson ja helmikorvakorut. Kuvittele!”

Pandan ystävä lähti sukupuolenkorjausprosessiin, mutta sekään ei saanut havahtumaan, sillä Panda ei kokenut olevansa mies.

Tyttöjen pukuhuone ei tuntunut Pandasta oikealta, mutta ei siltä tuntunut poikienkaan pukkari. Muunsukupuolisen sukupuoli-identiteetti on jotain muuta kuin yksiselitteisesti mies tai nainen.

”Teininä ajattelin, että ehkä minulla on miehen aivot naisen kehossa. Mutta se ei tarkoita, että tekisin keholleni mitään. Niin silloin mietin.”

Siihen aikaan trans-asioiden käsittelyyn ei ollut sanoja edes ammattilaisilla. 2010-luvulla muunsukupuolisuudesta alettiin puhua enemmän ja Pandan ymmärrys aukesi.

”Myös solubiologian opiskelu avasi silmiäni. Ihmisen biologia on monimutkaisempi asia kuin annetaan ymmärtää. Variaatio on valtava, eikä ole ihme, jos ei löydä itseään binäärisestä jaottelusta. Sukupuolta ei voi ajatella edes pelkästään mies–nainen-janana, enemmänkin se on himmeli. Sen ymmärtäminen oli minulle ihan älytön huojennus.”

Panda koki vahvasti, että rinnat eivät kuulu hänen kehoonsa. Panda aloitti hormonihoidot vuonna 2014, jolloin tehtiin myös mastektomia.

”Siitä alkoi itseksi tulemisen prosessi. Minun piti käydä tällainen murrosiän ekstrakierros.”

Luonnontieteet ja varsinkin solubiologia kiinnosti ja sitä Panda oli päätynyt Åbo Akademiin opiskelemaan. Pandalla oli ajatuksena pelastaa maailma syövältä, kunnes hän huomasi, että laboratoriotyöskentely ei innosta.

Koe-eläinten kohtelu oli hänelle iso järkytys: ne nimettiin, ruokittiin ja sitten ongelmitta tapettiin.

”Olen eläinoikeushörhö. Ajattelin, että en pysty tähän. Haluan jotain muuta. Olen myös ihmisihminen. Viihdyn ihmisten parissa enkä tutkijana kammiossa yksin kirjoittamassa.”

Panda on solubiologian kandi, ja hän on myös gradua vaille valmis sukupuolentutkimuksen maisteri. Välillä hän opettaa vieläkin yliopistolla. Hän on tutkinut miesten kanssa seksiä harrastavien hiv-positiivisten miesten kokemuksia terveydenhuollossa ja omassa yhteisössään kohtaamastaan stigmasta.

”Rakastin sitä työtä. Upposin työhön ja koin vastuuta haastateltavia kohtaan. Tein free-töitä, opintoja ja tutkimusta limittäin. Keväällä 2018 koin burn outin.”

Ikuisesti reippaan suorittajan piti opetella himmaamaan ja sanomaan ei. Sairauslomalla hän pohti, mitä oikeasti haluaisi elämällään tehdä. Terveys ja lääketiede kiinnostivat edelleen, mutta hän halusi ihmisläheisemmän työn.

Hoitajaäidin suureksi kauhuksi Panda haki opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Pandan ystävä oli kouluttautunut sairaanhoitajaksi yli nelikymppisenä, mikä sai Pandan miettimään, ettei se olisi myöhäistä hänellekään.

Hoitotyössä Pandaa kiinnostaa moni asia.

”Kliinisyys, samoin lääketiede, etiikka ja valta. 18-vuotiaana olisin ollut huono hoitsu. Nyt olen kypsä siihen. Ehkä kaikki polkuni johtivat tähän.”

Vuoden alussa Panda alkaa opiskella myös seksuaalineuvojaksi.

”Ihmisten väliset suhteet kiinnostavat minua. Tiedän, miten moninaista ihmisyys on. Minussakin on paljon asioita, joiden kanssa on pitänyt päästä sinuiksi. Odotan opintoja innolla.”

Seksuaaliterveyden parissa työs­kentely voisi olla hoitoalalla hänelle se oma juttu. Sairaanhoitajaksi Panda alkoi opiskella syksyllä 2019 Turun Noviassa.

”Harjoittelussa kuulen vuoron perään, kun potilaat sanovat, että mukava tyttö toi lääkkeet tai mukava nuori mies kävi auttamassa. Ei se tee niin pahaa enää. Kun käyttää maskia, sukupuolittava partakaan ei näy.”

Opintojen ohessa Panda tekee keikkaa vanhuspuolelle. Muistisairailla ei ole sensuuria. Pandalta saatetaan kysyä suoraan: ”Oletkos sinä mies vai nainen?” Hän vastaa yleensä ”En”. Vanhukset eivät ole vastauksesta moksiskaan. Seuraavaksi kysytään: ”Koska kahvi tulee?”

”En ole kaapissa, koska olen aktivisti, mutta en myöskään tule takki auki työpaikalle, että hei, olen trans. Minä en ole pääasia, vaan potilas. En tee siitä suurempaa asiaa kuin se on.”

Panda on ensimmäisiä muunsukupuolisia, jotka ovat puhuneet Suomessa julkisesti sukupuolenkorjausprosessistaan. Niitä tehdään muunsukupuolisille vuosittain noin 50. Läheskään kaikki muunsukupuoliset eivät hakeudu lääketieteellisen hoidon piiriin.

Hän on antanut kasvot muunsukupuolisuudelle monin tavoin: Hän on vieraillut Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa, esiintynyt uutisissa ja ollut S-ryhmän mainoskampanjassa näyttämässä, että muoti kuuluu kaikille. Panda kutsuu itseään leikkisästi transsaarnaajaksi.

”Aluksi se lähti itsekkäästä tarpeesta kertoa, että hei, minäkin olen olemassa. Muille olisi ehkä helpompi ymmärtää, jos olisin ennen ollut yhtä ja sitten toista. Muunsukupuolisten pitää edelleen selittää olemistaan, mutta minulta saa kysyä suoraan.”

Liian pitkälle menevät kysymykset koskevat sitä, mitä hänellä on housuissa. Sekin joitakin kiinnostaa.

Kaikkea hän ei halua jakaa. Kun potilas kysyy Panda-nimen alkuperää, hän vastaa, että vanhemmat olivat hippejä.

Hän kokee, että hoitajan työn kannalta on arvokasta olla ajamassa haavoittuvan ihmisryhmän etuja.

”Muistan, miten epävarma olin rintaleikkauksen jälkeen. Luulen, että omat kokemukset auttavat. En vähättele potilaan kokemusta. Potilaalle on tärkeää, että on turvallista olla ja että hän ymmärtää, mitä tapahtuu. Koen sen puolen tosi tärkeäksi.”

Panda käy puhumassa hoitajille ja lääkäreille, kuinka kohdata transihmisiä sensitiivisesti. Panda herättelee miettimään, onko sukupuoli kaikilla terveydenhuollon käynneillä edes oleellinen tieto. Jos on yskä, ei silloin välttämättä kiinnosta puhua hormonilabran tuloksista.

Panda kutsuu itseään leikkisästi transsaarnaajaksi.

Yksi transsaarnaajan aiheista on translaki. Se saa saarnaajan kiroamaan. Suomen translaki rikkoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuimenkin mukaan ihmisoikeuksia, koska se edellyttää sukupuoltaan korjaavalta lisääntymiskyvyttömyyttä.

”Olin puhumassa oikeusminis­teriössä, oikeusministerikin oli paikalla. Aloitin, että minutkin on pakkosterilisoitu tämän lain vuoksi. Laki on karu. Hedelmättömyysvaade on yksi osa isoa kokonaisuutta, mutta se on ollut media­seksikkäänä aiheena paljon tapetilla.”

Panda on huolissaan myös translapsista.

”Toivon, että he saisivat elää sosiaalisesti sellaisina kuin ovat.”

Liian jyrkkä jako tyttöihin ja poikiin ei Pandan mielestä ole kenenkään etu.

”Lapsesta ei tarvitse poistaa sukupuolta, mutta sallivampi suhtautuminen olisi hyvä, sillä eivät pojat tai tytöt ole keskenäänkään samanlaisia. Omalla kummipojallani on ollut pitkät hiukset eikä se ollut mikään juttu. Ja kun hän halusi lyhyet, se oli yhtä ok. Pienenä hän halusi pitää mekkoa, mutta nykyään hän valitsee muunlaisia vaatteita.”

Panda sanoo, että hänellä on ylikehittynyt moraalinen kompassi. Hän ei pysty olemaan vääryyksistä hiljaa. Siksi hän on monessa mukana.

”Siksi liityin Tehy-opiskelijoihinkin. Naisvaltaisen alan työtä ei arvosteta. Mieti, jos hoitaja mokaa, mitkä ovat sen seuraukset. Vastuu ei näy palkassa. Aktivistina ei voi aina riehua, vaan pitää miettiä, miten esittää asia strategisesti hyvin. Mutta vaieta ei saa.”

Panda on Tehyn opiskelijayhdistyksen varapuheenjohtaja.

Tyksissä Panda on otettu mukavasti vastaan. Tuntui hyvältä, kun osaston opiskelijavastaava meilasi ennen harjoittelua. Hän kertoi lukeneensa Pandan blogia ja pahoitteli, että pukuhuoneita on vain kaksi.

Pieniä hämmennyksen hetkiä Panda on huomannut työpaikallaan esimerkiksi silloin, kun hän pyysi miehen työasua.

”Miksi työasua edes pitää sukupuolittaa”, hän miettii.

Tai kun hän haki pukuhuoneen avainta – kumpikohan saisi olla?

”Myös trans-yhteisön sisällä – itsestänikin sen välillä huomaan – on vahvoja normeja. Mietin esimerkiksi, voinko hakea hoitajaksi vai olisiko se epämukavaa potilaille. Se pelko piti käsitellä. Nykyään ajattelen, että eiköhän potilaalle ole tärkeintä, että hoitaja on ystävällinen ja tietää, mitä tekee.”

Kun Panda palaa kotiin pitkän harkkapäivän jälkeen, hän tilaa vegekebabin ja vetäytyy Netflixin pariin tai pulahtaa kylpyyn.

Pandan passissa lukee nykyisin mies. Se on vähän vähemmän väärältä tuntuva sukupuoli. Joissakin maissa passiin saa sukupuolen kohdalle X-merkinnän. Suomessa kolmatta sukupuolimerkintää ei vielä ole.

Korjausprosessin jälkeen Panda on alkanut nauttia naiselliseksi mielletyistä jutuista kuten spa-kokemuksista. Hän jopa meikkaa, kun käy ulkona kavereiden kanssa – jos yöelämään nyt vain joskus koronalta pääsisi.

Esimerkiksi kaupan kassalla syntyy ihana ristiriita, kun parrakas Panda kaivaa kissarepustaan pinkin glitterlompakon.

”Feminiinisyys ei ole minulle enää kirosana. Aluksi minulla oli kiire olla liikaakin äijä. Nykyään voin ostaa vaatteeni miesten tai naisten puolelta, sillä ei ole enää väliä.”

Hän laulaa mieskuorossa bassoa, mutta saattaa ilmaantua paikalle pinkeissä glitterkengissä ja täydessä meikissä. Yhdenkään kuorokaverin ilme ei värähdä enää toisella kertaa.

”Maailma menee eteenpäin ja olen iloinen siitä, että olen sitä sinne viemässä.”

 

Tunne termit

Transsukupuolinen kokee, ettei hänen sukupuolensa vastaa hänelle syntymässä määritettyä sukupuolta. Useat tarvitsevat korjaushoitoja, jotta he voivat elää paremmin omassa sukupuolessaan. Osa muunsukupuolisista käyttää itsestään termiä transsukupuolinen.

Muunsukupuolinen kokee, ettei nainen tai mies ole hänen sukupuoltaan kuvaava termi. Osa muunsukupuolisista kokee olevansa jotain miehen ja naisen väliltä, osa kokee olevansa jotain muuta.

Sukupuolen korjaamisella tarkoitetaan prosessia, jossa henkilö korjaa juridista sukupuoltaan ja/tai muokkaa kehoaan lääketieteellisin hoidoin vastaamaan kokemaansa sukupuoli-identiteettiä. Se on vuosia kestävä prosessi, joka alkaa sukupuoliristiriidan diagnosoimisella joko Hyksin tai Taysin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla. Hoitomuotoja ovat esimerkiksi hormonikorvaushoito ja erilaiset kirurgiset operaatiot, kuten aataminomenan höyläys, rintojen poisto ja genitaali­kirurgia.

Vuonna 2016 Suomessa hakeutui lähes 800 ihmistä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin.

Lisää tietoa:

Mielenterveystalo.fi, Omahoito: Tukea sukupuoli-identiteetin jäsentämiseen

Pandan suomentama ja editoima opas Seksi ja trans.

Lue lisää:

Eva Tawasolin uusi elämä alkoi, kun hän jätti perheensä

Oman, Indonesia, Intia, Islanti... Dimitri reissaa ja oppii samalla lisää ensihoidosta